Category: Kuulumisia

Kuulumisia by Heta

Joululomalla

Joulukuusi Zurichissa

Aloitin eilen joululoman ja automaattivastaaja sähköpostissa kertoo, että palaan töihin vasta tammikuun neljäs päivä. 12 päivää lomaa eikä mitään suunnitelmia. En edes muista, koska viimeksi olisi ollut loma niin, että ei ole mitään reissua tiedossa tai isompia suunnitelmia.

Tämä syksy on ollut töiden puolesta aika kiireinen ja viimeiset pari viikkoa on tullut tehtyä 15 tunnin päiviä. Pitää tietysti olla kiitollinen, että tänäkin vuonna töitä on riittänyt, mutta täytyy kyllä myöntää, että nyt tulee pieni loma enemmän kuin tarpeeseen. Tarkoitus olisi rentoilla, syödä, ulkoilla, lukea ja ehkä vähän tehdä pakua, jos huvittaa. Mutta mitään ei ole pakko tehdä. Paitsi ehkä syödä suklaata, kun Matti on sitä melkoiset määrät hamstrannut.

Aloitin loman tänään leipomalla joulutorttuja ja valmistelemalla huomisen ruokia. Eilen ostin kimpun amarylliksia ja Matti siivosi. Joululauluja on tullut soitettua jo pari viikkoa läppäriä naputtaessa. Käytiin myös toissaviikonloppuna ihan Zurichin keskustassa asti katsomassa jouluvaloja ja juomassa glühweinia. Tämän postauksen kuvat ovat tuolta reissulta.

Zurichin jouluvalot
Joulu Sveitsissä

Vietetään joulua ensimmäistä kertaa ulkomailla. Joulun aikaan tulee varmasti skypeteltyä Suomeen ja syötyä tuttuja jouluruokia, vaikka perunalaatikon imeltyminen ei tainnut ihan täydellisesti onnistuakaan (syytän paikallisia perunoita). Saunaan olisi ollut ihana päästä, mutta meidän välipäiville varaamamme sauna peruuntui koronan takia (sopii vuoden teemaan) ja seuraava vapaa aika oli niinkin aikaisin kuin toukokuussa. Tulee aika pitkä saunatauko, mutta minkäs teet.

Täällä Sveitsissä tiukennettiin tällä viikolla koronarajoituksia muutenkin, joten ihan hyväkin ettei ollut sen enempää isompia suunnitelmia. Rajoitukset ovat voimassa ainakin tammikuulle, mutta ulkoilla saa onneksi vapaasti. Tarkoitus olisi käydä ainakin välipäivinä pienellä lähimetsäretkellä suomalaisten kaverien kanssa ja muutenkin koittaa käydä ulkona valoisaan aikaan.

Kokoan varmaan taas vuoden lopuksi koontipostauksen tästä vuodesta, mutta ennen sitä haluan toivottaa kaikille oikein ihanaa ja rauhallista joulua!

Zurichin joulu

-
Ei kommentteja

Kuulumisia by Heta

Korona-ajan ajatuksia

Sain vähän aikaa sitten eräältä lukijalta meilin, jossa hän esitteli omaa pakuaan ja toivoi pian uusia reissutarinoita. Tämän kaksi kuukautta kestäneen korona-ajan keskellä tuntuu lohdulliselta ajatella, että kyllä niitä reissuja ja tarinoita vielä tulee. Eivätkä vuoret onneksi katoa minnekään.

Mutta suoraan sanottuna en kyllä olisi osannut arvata, että muutamme Sveitsiin ja puhkeaa pandemia, joka eristää lähes kaikki ihmiset koteihinsa. Olimme kuitenkin jo suunnitelleet kaikkia kivoja reissuja ja viikonloppuretkiä ja vannoneet, että tässä maassa sitten tutustumme uusiin ihmisiin ja teemme kaikkea kivaa. Ja kuinkas kävikään. Mutta onneksi tämäkin varmasti vielä joskus menee ohi ja toivottavasti jo kesän aikana pääsemme reissaamaan ja ehkä jopa rakentamaan uutta pakua (joka pitää kyllä ensin löytää).

Mutta nyt reissukuulumisten sijaan sekalaisia ajatuksia ja kukkakuvia näiden parin korona-kuukauden varrelta. Eilen istuin parvekkeella hameessa ja t-paidassa, nautin helteestä ja kirjoitin tämän postauksen. Eilen oli myös ensimmäinen päivä, kun lähdin ovesta ulos lyhythihaisessa paidassa ja ilman sukkia. Tuntui aika mukavalta.

Kuinka usein olen oikein aiemmin kosketellut naamaani kaupassa?

Parveke parantaa elämänlaatua aika paljon.

Kahdestaan mahtuu ihan hyvin asumaan ja tekemään etätöitä yksiössä.

Mutta miten palaverit aina osuvatkin samaan aikaan, ja miten se olen aina minä, kuka skypettää vessassa?

Afrikan tähteä voi pelata myös etänä.

Koska tämä korona loppuu?

Miksi en ole aiemmin pessyt puhelintani säännöllisesti (lue: juuri koskaan)?

Kun on elänyt kolme kuukautta ilman uunia, oli aika ihanaa muuttaa vihdoin pysyvämpään asuntoon ja päästä leipomaan ja tekemään pizzaa.

Lenkkeilystä onkin yhtäkkiä tullut ainoa keino päästä ulkoilemaan, joten sekin kiinnostaa paljon enemmän kuin yleensä.

En silti haaveile toisesta maratonista.

Onneksi on Skype ja muut etäviestintävälineet.

Koska tämä korona loppuu?

Olen joogannut vähän enemmän ja miettinyt, että pitäisi saada siitä taas rutiini.

Olen lukenut kahdessa kuukaudessa enemmän kirjoja kuin koko viime vuonna.

Kaupassa käynti tavallaan piristää (pääsee ihmistenilmoille) ja ahdistaa (joutuu ihmisten lähelle) yhtä paljon.

Kevät ja kukat ihastuttivat lenkkien varrella, ja yhtäkkiä tuli kesä ja on ihan vihreää.

Miten voi olla, että odotan koko viikon kotona pakettia, ja en kuule, kun postinjakaja soitti ovikelloa?

Onneksi se paketti meni sitten lähipostiin ja me saimme vihdoin netin asuntoomme.

Koska tämä korona loppuu?

Koskakohan pääsee taas hyppäämään?

Tai matkustamaan?

Koska rajat avataan ja päästään ajamaan meidän Sveitsiin kelpaamaton pakumme takaisin Suomeen?

Välillä harmittaa, ärsyttää ja väsyttää, erityisesti ystävien puolesta joiden elämään korona on vaikuttanut enemmän.

Välillä taas osaan nauttia pienistä asioista ja ajatella positiivisesti. Välillä naurattaa ja on mukavaa.

Kyllä tämä korona vielä joskus loppuu.

-
Ei kommentteja

Kuulumisia Sveitsi by Heta

Arkea Sveitsissä kotikaranteenin keskellä

Ensimmäinen kuukausi Sveitsissä

Puolitoista kuukautta Sveitsissä. Ja nyt viikko kaupassa käyntejä lukuun ottamatta kotikaranteenissa alle 30 neliön väliaikaiskämpässä. Eikä ainakaan vielä ole (onneksi) tapahtunut totaalista romahdusta, vaikka työstressin ja epätietoisuuden myötä onkin välillä vähän ahdistanut. Ja luulen että en ole ainoa.

Mutta koska kuvia on kertynyt varastoon ja kuulumisiakin on jakamatta, niin nyt on ainakin hyvää aikaa päivitellä tännekin taas kuulumisia!

Muutimme siis helmikuun alussa Zürichiin. Muuttaminen ja asioiden hoitaminen on sujunut melko hyvin. Sveitsi ei kuulu EU:hun, joten selvittämistä on riittänyt, mutta yleisesti ottaen kaikki ovat olleet ystävällisiä, puhuneet englantia ja asioiden hoitaminen on ollut selkeää.

Ensimmäisen kuukauden aikana saimme asunnon (mutta muuttamaan pääsemme vasta toukokuun alussa), hankimme puhelinliittymät ja pankkitilin, hoidimme rekisteröitymisen kreisbürossa ja tullasimme auton. Ja onneksi ehdimme myös vähän reissata ennen kuin ulkona liikkuminen pakollisia menoja ja lenkkeilyä lukuun ottamatta kiellettiin. Liitin tähän mukaan muutaman kuvan Lauterbrunnenista, vaikka todellisuudessa tällä hetkellä ihailemme siis vastapäisen kerrostalon seinää eikä vuorille oikein ole asiaa.

Ennen koronakaranteenia ehdimme onneksi käydä vuorilla, esimerkiksi Lauterbrunnenissa
Lauterbrunnen, Sveitsi

Ja sitten vähän huonompia uutisia. Sveitsissä ollaan aika tarkkoja autojen kunnosta, eikä esimerkiksi pohjassa saisi ilmeisesti olla juuri yhtään ruostetta. Meidän melkein 20 vuotta vanha portterimme, johon Suomen suolatut tiet ovat jättäneet jälkensä, on siis aika kaukana ruosteettomasta yksilöstä. Ja taisi siinä jotain muutakin vikaa korjaamon mielestä olla. Korjaus Sveitsissä maksaisi vähintään tuplasti koko auton arvon verran, eli emme saa sitä tänne rekisteröityä. Kesällä onkin varmaan tiedossa ajo Suomeen ja reissupakun myynti uuteen kotiin (kiinnostuneet saavat ilmoittautua, hah). Mutta ei hätää, suunnitelmat seuraavan ja vähän isomman pakun rakentamisesta on jo aloitettu, eli pakuasiaa on tiedossa myös jatkossa.

Tuntuu kurjalta luopua pakusta, johon liittyy niin paljon muistoja ja johon meillä on aika vahva tunneside. Täytyy myöntää, että itku pääsi, kun kuulin, että joudumme siitä luopumaan. Kyseessä on meidän ensimmäinen reissupakumme, jolla olemme ajaneet yhteensä 17 maassa (piti oikein kartasta laskea). Mutta pitää vain toivoa, että sillä on vielä uusi elämä ja kivoja reissuja edessä uudessa kodissa.

Kaikesta huolimatta meillä arki jatkuu. Teemme kumpikin etätöitä (minä nyt teen aina muutenkin) ja ainakin vielä töitä on riittänyt jopa enemmän kuin ehtii tehdä. Päivät kuluvat siis koneella, urheillessa ja tuttujen kanssa skypetellessä. Eilen meillä oli virtuaaliset illanistujaiset muutaman kaverin kanssa ja samalla todettiin, että näköjään myös lautapelien pelaaminen onnistuu jotenkuten myös etäyhteyksien välityksellä.

Tsemppiä ja jaksamista kaikille tasapuolisesti. Kyllä tästäkin taas selvitään.

-
Ei kommentteja