Alankomaat

Retkiä lähelle ja vähän kauemmas

Palataan vielä vähän pääsiäiseen ja äitin vierailuun. Aiemmin kirjoitin reissuistamme Utrechtiin (samalla kerroin lyhyesti Amsterdamin vierailustamme) ja Keukenhofiin. Noiden lisäksi vietimme myös yhden viikonlopun Haagissa ja kävimme parissa lähellä olevassa kansallispuistossa. Tässä nyt vielä vähän kuvia noilta retkiltä.

Den Haag

Haagissa vietimme yhden yön. Kelit suosivat ja syötiin kaikki ruuat ulkona terassilla. Kierrettiin keskustaa, käytiin rannalla ja vierailtiin valokuvamuseossa. Ei varsinaisesti tehty mitään erikoista, mutta oli hauska nähdä millainen kaupunki Alankomaiden hallinnollinen keskus oikein on. Ja tulos oli, että siellä on paljon hienoja vanhoja taloja, iso ranta ja paljon käveltävää. Rannalla oli vielä vähän viileä tuuli ja vesi oli kylmää.

Haag, uutta, vanhaa ja vettä
Äitin kanssa Haagissa puistossa
Korkeita taloja Haagissa

Nationaal Park De Groote Peel

Ei haluttu jonottaa moottoriteiden ruuhkissa, joten mentiin tähän läheiseen kansallispuistoon kävelylle. Kyseessä on kosteikkoalue, jossa on paljon lintuja. Bongailtiin siellä sitten erilaisia vesilintuja ja muita siivekkäitä muiden (hieman ammattimaisempien) lintubongareiden seurassa. Puistossa ei todellakaan ollut ruuhkaa, mikä oli aika mukavaa vaihtelua. Mutta koska Alankomaissa ollaan, niin ei siellä mitään metsääkään oikein ollut, vaan lähinnä vettä, heinikkoa ja pusikkoa.

De Groote Peel kansallispuistossa oli paljon niin vesilintuja kuin muitakin lintuja
Groote Peel kansallispuiston "pitkospuut"
Hollannin kansallispuistoissa ei ole paljoakaan korkeita puita
De Groote Peel kansallispuistossa oli vesialuieita, heinikoita ja pusikkoa,

Nationaal Park De Loonse en Drunense Duinen

Hollannin aavikko. Täällä oli perheitä piknikillä ja reittejä niin kävelijöille, pyöräilijöille kuin hevosillekin. Kyseessä on siis isot dyynit, joissa on todella hienoa hiekkaa ja auringon porottaessa myös aika kuuma. Käveltiin hiekalla paljain jaloin yli tunnin ajan, eli aika isosta alueesta on kyse. Ja seuraavana päivänä tuntui kyllä vähän pohkeissa.

Loonse en Drunense Duinen dyyneillä retkellä
Hiekkaa, hiekkaa. Alankomaiden aavikko on noin puolen tunnin matkan päässä Eindhovenista.

Nyt ollaankin kohta lähdössä retkelle Amsterdamiin, minne kaverini poikaystävineen saapui eilen. On muuten kevään ensimmäinen pakuyökin tiedossa. Kivaa viikonloppua!

-
Ei kommentteja

Yleistä

Kuukauden kymmenen: toukokuu

Toukokuu! Täällä alkaa jo olla kesä (ainakin aina välillä, nyt on kyllä viikonlopulle lupailtu jopa räntäsadetta) ja viime kuussakin oli jo ensimmäiset helteet. Huhtikuu meni flunssassa, allergiassa ja sitten äiti tulikin käymään. Tuntuu että koko kuukausi meni supernopeasti enkä todellakaan saanut tehtyä kaikkia juttuja mitä edellisessä kuukauden kympissä lupailin. Mutta ei se mitään, ehkä tässä kuussa! Tässä siis taas kuukauden alun ajatuksia.

Kuukauden ensimmäisen aamun ensimmäinen ajatus: 
Ajattelin, että periaatteessa voisin jäädä nukkumaan, koska Suomessa on pyhäpäivä. Mutta koska täällä ei vappua juhlita, niin tein tänään töitä ihan normaalisti.

Tämän kirjan aion lukea:
Se Steve Jobs -kirja on edelleen kesken. Eli koitan nyt vihdoin saada sen luettua ja sen jälkeen ajattelin aloittaa seuraavaa Song of Ice and Fire -kirjaa.

Työasia, jonka aion saada valmiiksi:
Parikin artikkelia pitäisi saada kirjoitettua ja muitakin hommia hoitaa, mutta ei taida mitään isompaa projektia olla tälle kuulle.

Työasia, jonka tiedä roikkuvan puolivalmiina vielä tämän kuukauden jälkeenkin:
Ehkä se demokurssi, josta puhuin jo viime kuussakin. Mutta koitan nyt kyllä oikeasti saada sen valmiiksi tässä kuussa.

Lausahdus, josta saan juuri nyt energiaa arkeeni: 
It seems impossible until it’s done. Voi päteä moneen hommaan, pitää vain jaksaa tehdä.

Ruoka, jota aion kokeilla:
Ehkä jotain sveitsiläistä. Saa nähdä mitä se on!

Tässä kuussa tapahtuvista asioista eniten olen laittanut aikaa tämän suunnitteluun ja nyt se viimein toteutuu: 
Mennään Sveitsiin! Kivaa päästä reissuun pitkästä aikaa. Sen lisäksi kaverini tulee käymään Amsterdamissa ja meilläkin pikaisesti, mikä on myös superkivaa!

Asia, joka tuntuu ristiriitaisimmalta:
Omien työtuntien määrittäminen. Tai tavallaan on todella ihanaa, että saa päättää itse milloin ja miten töitä tekee. Mutta sitten välillä on vaikeaa löytää motivaatiota kaikkien tylsimpienkin asioiden hoitamiseen. Tai keksiä järkevää sanottavaa tällaisiin postauksiin.

Yksi tavoite, joka on mahdollista saavuttaa:
Flunssan ja vierailijoiden jälkeen maraton-reeneihin ja aktiiviseen kuntoiluun palaaminen. Nyt ollaan kyllä taas takaisin ohjelman parissa, eli tämä on aika helppo tavoite (toivottavasti).

Minkä asian haluaisin muistaa tästä kuukaudesta:
Keväisen Sveitsin reissun. Ainakin viime kerralla Lauterbrunnen oli hieno paikka ja meillä oli kivaa.

-
Ei kommentteja

Alankomaat

Miljoonien tulppaanien Keukenhof

Keukenhofissa tulppaaneja oli monessa värissä ja koossa

Kiirastorstaina ajeltiin äitin kanssa Keukenhofiin ihailemaan tulppaaneja ja muita sipulikasveja. Noita kevätkukkia puistosta löytyykin yhteensä yli seitsemän miljoonaa ja yksinään tulppaaneja on 800 eri lajikkeesta. Eli ihailtavaa tuolla 32 hehtaarin kokoisella alueella riitti useammaksi tunniksi. Eikä todellakaan oltu ainoita ihailijoita, sillä Keukenhof on vuodesta auki vain kahdeksan viikkoa maalis-toukokuussa ja tuona aikana siellä vierailee yli miljoona kävijää.

Lähdettiin ajalemaan puistoon aamusta ja ennen yhtätoista Lissen kaupungin halki mateli jono kohti Keukenhofia. Meillä taisi mennä yli puoli tuntia viimeisten kolmen kilometrin matkalla. Saatiin auto kuitenkin hyvin parkkiin, mikä ei ilmeisesti ollut enää pääsiäisen aikaan mikään itsestäänselvyys. Liput puistoon saa ostettua netistä tai paikanpäältä ja ne maksoivat 17 euroa, jonka päälle tuli vielä kuuden euron parkkimaksu. Mutta ymmärrettäväähän se on, ettei miljoonien sipulien istuttaminen käsin ihan halpaa touhua ole, vaikka sipulit tulevatkin ilmaiseksi paikallisilta kasvattajilta.

Seitsemän miljoonaa tulpaania ja valtavasti ihmisiä
Keukenhof on sipulikukkiin erikoistunut puisto Lissessä, Alankomaissa

Keukehof toimii siis kukkakasvattajien näyttelyalueena, jossa esitellään uudet ja vanhat lajikkeet. Kaupalliset ostajat voivat Keukenhofissa nähdä kasvit ennen ostopäätöstä. Vuodessa kukkasipuleiden kasvatus ja vienti on Hollannissa 600 miljoonan euron bisnes, eli mistään ihan pienestä puuhastelusta ei ole kyse. Sipuleita ei muuten puistossa myydä mukaan, mutta opin vasta jälkikäteen, että niitä voi tilata ja ne toimitetaan kotiin (jopa Suomeen) istutusaikaan. Näin sipulit ovat tuoreita ja hyvälaatuisia.

Keukenhof ja suihkulähde
Karvareunuksisia ja raidallisia tulppaaneita

1630-luvun tulppaanimania oli ehkä maailman ensimmäinen finanssikupla (esim. täältä voi lukea lisää). Tuolloin Hollannissa seottiin tulppaaneista ja sipulit olivat kirjaimellisesti kultaakin kalliimpia. Lopulta hinnat nousivat käsittämättömiksi ja yksi kukkasipuli saattoi maksaa saman verran kuin talo. Ja sitten kupla puhkesi yhdessä yössä, kun kaikki alkoivat paniikissa myydä sipuleitaan. Ihan samanlaista maniaa ei enää ole, mutta tuolla kukkien keskellä voi ymmärtää, miten Alankomaista on tullut kuuluisa tulppaaneistaan.

Tulppaaneita jalostetaan, jotta saadaan aina vain uusia värejä ja malleja. Uuden lajikkeen jalostaminen voi viedä yli 15 vuotta. Keukenhofista löytyy tulppaaneja eri värisinä, kokoisina ja mallisina. Oli esimerkiksi tuollaisia karvareunaisia, suippoja, puoli metriä korkeita ja ruusumaisia tulppaaneja. Kamala työ ollut kaikkien 800 eri lajikkeen jalostamisessa, mutta olivat ne kyllä hienojakin.

Moniväriset tulppaanit

Kukat istutetaan kerroksittain, jotta koko kahdeksan viikon ajan katseltavaa riittää. Ensin kukkivat krookukset ja narsissit, sitten hyasintit ja helmililjat ja viimeisimpinä tulppaanit, joista myös osa kukkii aiemmin ja osa myöhemmin. Krookukset olivat jo kukkimisen lopettaneet, mutta edelleen puistossa oli monia kukkia narsisseista tulppaaneihin. Pääpaino oli kuitenkin jo selkeästi tulppaaneissa.

Keukenhof on puisto, jossa kasvaa miljoonia sipulikukkia, kuten tulppaaneja, helmililjoja, narsisseja ja hyasintteja.
Keukenhofin tuulimylly ja tulppaaneja

Matka Lissestä Eindhoveniin on noin 150 kilometriä ja siihen menee yleensä noin puolitoista tuntia. Pääsiäisen aikaan tänne Alankomaihin tuli yli miljooona turistia, joista suurin osa Saksasta ja Belgiasta. Ja samaan aikaan hollantilaiset lähtivät autoineen loman viettoon. Moottoritiet olivatkin siis melko tukossa, ja meillä meni yli kolme tuntia päästä kotiin. Ruuhkissa istumisesta saatiinkin sitten tarpeeksemme ja pääsiäisen aikaan käytiin junalla Haagissa ja muuten ajeltiin vain lähellä oleviin paikkoihin.

-
Ei kommentteja