Kuulumisia

Viime päivien kuulumisia ja ajatuksia

Terveellinen salaatti Eindhovenissa

Ajeltiin viime viikonloppuna Sisiliasta Ranskaan ja sieltä tänne Alankomaihin. Ranskassa kävin tekemässä kuvauskeikan maanantaina ja tiistaina saavuttiinkin sitten tänne Eindhoveniin. Ja huomenna tullaan jo Suomeen viettämään joulua! Tässä vähän kuulumisia ja ajatuksia viime päiviltä, sekavassa järjestyksessä tottakai:

  • Eindhovenista on kamalaa etsiä asuntoa. Kaikki asunnot ovat todella kalliita ja sitten kun löytyy joku kiva, niin se ehtii mennä jo ennen kuin päästään edes katsomaan.
  • Hollantilaiset ovat pitkiä (pitihän se tarkistaa, ovat siis maailman pisin kansa). Välillä tuntuu tavallistakin lyhyemmältä, kun en esimerkiksi nää hotellin ovisilmästä ulos ilman tuolia.

Jouluvalot Ranskassa

  • Ranskassa syötiin hyvä illallinen hotellin ravintolassa ja olin muka jostain katsonut että se on 25e henkilöltä. No se oli vähän enemmän. Eli opetuksena, kannattaa aina kysyä hintaa ennen kuin varaa väsyksissä pöydän hotellin ravintolasta.
  • Samaisen hotellin parkkipaikalle oli aika kapea aukko ja kun maanantaina ajelin pitkän päivän jälkeen takaisin ja käänsin vähän turhan jyrkästi parkkipaikalle, niin saatoin kolhaista vähän pakun kylkeä (sivuovi meni ruttuun, hupsista). Hieman harmitti ja ärsytti.
  • Luxemburgissa on halpaa dieseliä, 1,09e/litra.
  • Kun toinen tankkaa ja toinen maksaa, niin kannattaa selkeästi kertoa, mikä oli hinta. Italiassa meiltä velotettiin muutamia euroja ylimääräistä, kun en ollut ihan hereillä.
  • Juhlittiin itsenäisyyspäivää italialaisessa ravintolassa Alankomaissa. Eikä se pizza edes ollut niin hyvää, voi olla että 2 ja puoli kuukautta Italiassa nosti meidän pizza-standardeja vähän liikaa.

Itsenäisyyspäivää juhlimassa

  • Hollantilaiset stroopwafelit eli siirappivohvelit ovat hyviä.
  • Eindhoven on muutaman päivän perusteella mukava ja sopivan kokoinen kaupunki. Tampere tulee mukavasti mieleen, kun vähän siellä ja täällä on tietyömaita.
  • Hyppykausi alkaa olla paketissa ja kausikooste julkaistu! Laitoin sen nyt tähänkin alle. Videolla on muuten Eetun ihan tätä varten tekemä kappale.

Tällaista tänne! Nähdään huomenna!

Kuulumisia

Seuraavaksi: muutto Alankomaihin

Scala dei Turchi

Aina kaikki ei mene niin kuin suunnittelee! Matti sai töitä Alankomaista ja aloittaa vuoden alusta. Eli nyt meillä on tiedossa muutto Hollantiin ja Italia jää valitettavasti tältä erää taakse.

Italian työtilanne ei välttämättä ole kaikkein paras ja erityisesti Matille mielenkiintoisia hommia on täällä ollut vähän vähemmän tarjolla, mutta on tosi hyvä että mielenkiintoisia töitä kuitenkin löytyi. Vaikka nyt sitten Alankomaista, missä ei kyllä vuorista ole tietoakaan. Seuraavaksi pitääkin löytää asunto Eindhovenista, mikä ei ilmeisesti ole välttämättä kaikista helpoin homma. Mutta eiköhän me selvitä.

Tarkoituksena on lähteä huomenna ajelemaan kohti pohjoista, käydä Ranskassa työkeikalla matkalla, viettää muutama päivä Alankomaissa ja tulla sitten joulun viettoon Suomeen. Liput on ostettu ja ollaan Suomessa yhteensä kolme viikkoa. Ihanaa päästä saunaan ja saada mustikoita! Kyllä, ruuista eniten on ikävä mustikoita.

Mutta tässä vielä vähän kuvia Sisiliasta, tällä kertaa Scala dei Turchin kalkkiportailta, jotka ovat myös Unescon maailmanperintökohde. Hieno paikka, vähän vaan ärsytti että ihmiset eivät osaa käyttäytyä ja kallio oli läheltä katsottuna aika täynnä kiveen raaputettuja nimiä. Herää vaan aina kysymys, että miksi.

Scala dei Turchi

Kuvaamista turkkilaisten portailla

Matti kalkkiportailla

Scala dei Turchi ja merinäköala

Kuulumisia

Kun tuntuu ettei ole mitään kerrottavaa

Palmut ja meri iltaväreissä

Auringonlasku ja meri

Ollaan oltu Sisiliassa yli kaksi viikkoa eikä olla tehty oikeastaan mitään erikoista. Päivät kuluvat töitä tehdessä, kirjaa lukiessa ja syödessä. Välillä tulee myös joogattua ja käytyä lenkillä. Tavallaan siis ihan arkea. Mutta koska se arki sattuu olemaan näin hienossa paikassa, tulee välillä olo että pitäisi tehdä ja nähdä enemmän. Että mitä me täällä ollaan jos ei käydä missään. Aika menee niin äkkiä ja tuntuu ettei kuukaudessa ehdi tehdä mitään.

Haluaisin käydä Etnalla, rannalla ja nähdä luontoa. Maistaa granitaa ja syödä aamupalaksi jäätelöllä täytettyä pullaa, koska se on täällä sosiaalisesti täysin hyväksyttävää. Ja ehkä tässä alle kahdessa viikossa jotain ehtiikin. Ei olla täällä vain lomailemassa, joten kai se on ihan ymmärrettävääkin että ei ehdi nähdä niin paljon kuin haluaisi. Tuntuu myös että jotenkin huono keli osuu aina viikonlopulle, kun kummallakaan ei ole mitään palavereja ja voisi tehdäkin jotain. Mutta niinhän se aina menee, siksi pitää vaan koittaa pitää vapaata silloin kun se lämmin aurinkoinen päivä tulee, koska niitä luultavasti on loppukuuta kohden vähän vähemmän.

Kukat kukkivat marraskuussa

On siis aivan mahtavaa viettää marraskuu poissa pimeydestä, enkä sano että täällä olisi tylsää tai kurjaa. Aika tavallista vaan ja välillä on vaikeaa keksiä kerrottavaa mistään tavallisesta. Vaikka eihän se oikeastaan ole tavallista käydä marraskuussa lenkillä t-paidassa tai lukea kirjaa parvekkeella shortseissa. Ruskettuakin vähän. Tällä hetkellä se vaan tuntuu tavalliselta.

Lukemista parvekkeella

Viime viikonloppuna käytiin Taorminassa. Siellä oli muitakin ihmisiä eikä tuntunut enää siltä että oltaisiin autiolla saarella. Taorminasta on muutamia kuvia, jotka taidan julkaista omana postauksenaan niin päästään tästä pian lähtemään pizzalle. Ja jos huomenna ei sada, niin lähdetään varmaan johonkin retkelle. Harkittiin hyppäämistä, mutta paikallisen dropzonen kone on huollossa. Aika tavallista sekin.

Kukkia ja merinäköala parvekkeella