Sveitsi

Vaeltamassa Sveitsin kansallispuistossa

Tämä viikonloppu vierähti Sveitsin kansallispuiston maisemissa. Ajeltiin jo torstaina Zerneziin ja tehtiin perjantaina leirintäalueelta töitä, jotta päästiin heti viikonlopun alkaessa nauttimaan maisemista ja luonnosta. Kansallispuisto sijaitsee ihan Sveitsin itäkulmassa lähellä Italian rajaa ja sen laidalla sijaitsevaan Zernezin kylään ajoi Zurichista vajaa kolme tuntia. Oli hauskaa kävellä vuorimaisemissa, joissa ei näy kyliä, hissejä tai juuri muutakaan rakennelmaa. Sveitsissä hienoja maisemia on lähes joka puolella, mutta tuollaisia luonnontilassa olevia alueita on ehkä vähän vähemmän.

Sveitsin kansallispuisto on yksi Euroopan ensimmäisistä luonnonsuojelualueista (perustettu 1914) ja edelleen Sveitsin ainoa kansallispuisto, vaikka luonnonpuistoja löytyy kai muitakin. Kansallispuisto on perustettu luonnon suojelemiseksi ja siellä oli aika tiukat säännöt verrattuna esim. Suomen kansallispuistoihin: polulta ei saa poistua, mitään ei saa kerätä (harmi, koska polun varressa näkyi älyttömän paljon kanttarelleja) eikä puistossa saa yöpyä, paitsi yhdellä majalla, joka oli kylläkin nyt remontissa.

Puiston eri osiin pääsee Zernesistä bussilla. Meillä oli suunnitelmissa kävellä noin 20km lenkki, joten ajeltiin bussilla vähän matkaa P6-parkkipaikalle ja käveltiin sieltä Panoramaweg-polkua takaisin. Meidän piti jäädä yhtä pysäkkiä aikaisemmin, mutta ei huomattu painaa ajoissa nappia, niin tuli sitten pieni lisämatka. Käveltiin yhteensä noin 25 kilometriä, jonka aikana oli noin 1700m nousua ja 2000m laskua. Askeliakin kertyi lähemmäs 50 tuhatta, joten jalat olivat ja ovat edelleen aika väsyneet. Mutta maisemat olivat upeita.

Alkumatkan polku kulki aikalailla metsässä ja joen rantaa. Noin kolmen tunnin kävelyn jälkeen lähdettiin nousemaan ylös Murterpassille, josta oli hienot vuoristonäkymät joka suuntaan. Sieltä laskeuduttiin Chamanna Cluozzan hutille/majalle, joka oli tosiaan remontissa. Terassilla sai kuitenkin ostettua olutta (tietenkin) ja juustoleipiä, joissa oli ehkä enemmän juustoa kuin leipää. Majalta käveltiin vielä muutama tunti takaisin Zerneziin yhden pienemmän mäen kautta. Koko reissuun meni yhdeksän ja puoli tuntia.

Murmeli Sveitsin kansallispuistossa

Matkalla tuli muutamia ihmisiä vastaan, mutta välillä meni monta tuntia ettei nähty ketään, mikä oli tosi jännä, koska on kuitenkin vielä elokuu ja oli hyvä keli. Mutta se ei kyllä meitä haitannut. Nähtiin matkalla oravien ja lintujen lisäksi myös murmeleita ja gemssejä (piti googlettaa jälkikäteen, kun ei kyllä tiedetty mitä vuohia ne olivat), mikä oli aika hauskaa, koska yleensä vaelluksilla näkyy lähinnä lehmiä. Edelweisia on koitettu bongailla vuorilla kävellessä, mutta sen osalta ei harmillisesti tärpännyt vieläkään.

Kokonaisuudessaan oli tosi kiva käydä tuollapäin Sveitsiä ja nähdä eläimiä ja metsää. Ja tietysti vuoria. Oli myös hyvä ajatus mennä jo torstaina Zerneziin, niin pystyttiin ottamaan vähän rennommin perjantaina illalla ja jaksettiin kävellä hyvin koko lauantai, eikä silti ollut kiirettä pois. Tänään alkoi kuitenkin satamaan jo aamusta, joten päätettiin ajella suoraan kotiin lepäämään.

-
1 kommentti

Sveitsi

Lomalta tuntuva viikonloppu

Kävelemässä vuorilla lähellä Lauterbrunnenia

Oltiin viikonloppuna taas vaihteeksi Lauterbrunnenissa. Oli lämmintä, aurinkoista ja hyvä fiilis koko viikonlopun. Päätettiin jo viikolla, että ei jaksa istua sunnuntai-iltana ruuhkassa (ja sitä harrastettiin tarpeeksi jo perjantaina menomatkalla), joten oltiin Lauterissa maanantaiaamuun asti. Herättiin vaan aamulla aikaisin ja ajeltiin Zurichiin noin tunti nopeammin kuin perjantaina tultiin. Ja vitsit, tuollainen yksi extrailta sai koko viikonlopun tuntumaan paljon pidemmältä ja rennommalta. Melkein kuin lomalta.

Ei edes tehty mitään kauhean kummallista. Matti hyppäsi muutaman hypyn, käytiin kävelemässä ja itse kävin myös uimassa ulkoaltaassa. Askeliakin kertyi viikonlopun aikana noin 47000, eli ihan aktiivinen viikonloppu, vaikka ehdittiin myös rentoilla. Hengailtiin autolla ja testattiin, kuinka hyvin se toimii asumiseen. Hyvin toimi.

Nämä kuvat ovat sunnuntailta, kun ajattelin lähteä yksinäni käymään kävelemässä Stechelbergin päässä laaksoa. Matti innostui kuitenkin lähtemään mukaan ja käveltiin vähän yli kahden tunnin lenkki Gimmelwaldista takaisin leirintäalueelle. Reitin varrelle mahtui vuoria, vettä ja lehmiä, hyvin sveitsiläiset maisemat siis.

Ollaan käyty Lauterissa jo monesti (ehkä 7 kertaa?) ja edelleen olen joka kerta fiiliksissä siitä, kuinka kaunista tuolla on. Ja vielä on useampi ainakin pidempi ja korkeammalla oleva vaellus ja via ferrata, jotka voisi jossain kohtaa tehdä, joten luultavasti meidät löytää taas pian näistä maisemista. Mutta ensi viikonloppuna koitetaan retkeillä johonkin ihan uuteen paikkaan, jos ei kauheasti sada ja ukkosta.

Lauterbrunnenin laakso Stechelbergistä päin
Lehmiä vuorilla Sveitsissä
Joki vuorilla Sveitsissä
Vaellusmaisemat Lauterbrunneniin päin

-
Ei kommentteja

Sveitsi

Junalla vuoren läpi jäätikölle

Jungfraujoch juna-asema

Äiti oli täällä käymässä vähän yli viikko sitten. Oli ihan todella hauskaa saada vieraita ja kierrellä vähän Sveitsissä turistina, vaikka maskit ja koronarajoitukset tietysti vähän välillä tympivätkin. Rokotuksien ja turvavälien turvin uskallettiin kuitenkin lähteä vuorille ja vaeltamaan. Ja nyt kun äiti on käynyt testeissä ja päässyt pois karanteenista, uskallan jo kirjoittaa meidän reissusta tännekin.

Lähdettiin ensimmäiseksi viikonlopuksi Lauterbrunneniin, koska oltiin jo keväällä ostettu alennusmyynnistä junaliput Jungfraujochille, jota mainostetaan maailman korkeimpana juna-asemana. Yleensä junaliput tuonne ovat aika törkeän hintaiset, mutta nyt alennuksesta raaskittiin ostaa liput, kun nyt kerran täällä ollaan. Ja olihan siellä hienot maisemat, mutta en silti tiedä olisiko tuo yli satasen arvoinen junamatka. Mielenkiintoista on, että kyseinen rata on avattu jo vuonna 1912 ja kulkee vuoren sisällä. Tästä johtuen matkalla maisemat olivat Lauterista päin tullessa mielestäni hienoimmat Kleine Scheideggiin asti. Ja sitten taas ylhäällä tietysti.

Jungfraujoch ihmisjono

3400 metriä on varmaan korkeimpia paikkoja, jossa olen koskaan käynyt, ja lumessa kävellessä kyllä huomasi, että alkaa hengästyttämään aika helposti. Ylhäällä on massiivinen asemakompleksi kellokauppoineen ja ravintoloineen ja sieltä pääsee parilta puolelta pihalle. Käveltiin toisella puolella vähän matkaa polkua eteenpäin, mutta lumessa ylämäkeen tarpominen oli niin raskasta tuossa korkeudessa, tuulessa ja pakkasessa, että ei ihan kauhean pitkälle jaksettu. Oltiin ylhäällä lopulta ehkä pari tuntia ja junamatkoihin meni myös muutama tunti, eli melkein koko päivän saa tällaiseen retkeen varata.

Ja kuten ehkä kuvista näkyy, ylhäällä oli muutama muukin meidän lisäksemme. Oli viikonloppu ja hyvä keli, niin meinasi jopa vähän oudokseltaan ahdistaa tuo ihmismäärä. Joten loppureissu pysyteltiinkin sitten vähän väljemmissä kohteissa ja matalammilla vuorilla.

Jungfraujoch jäätikkö

-
Ei kommentteja