Kuulumisia

Kesäkuulumisia Suomesta

Kolmen viikon kesäloma hujahti hetkessä ja reissukin alkaa lähennellä loppuaan. On ollut ihanaa olla pitkästä aikaa Suomessa, vaikka välillä onkin ollut vähän hektistä ja jatkuvaa paikasta toiseen siirtymistä. Mutta en katsonut koko loman aikana kertaakaan työmeilejä ja koneenkin avasin vain pari kertaa. Teki aika hyvää.

Lomalla ehdittiin mökkeillä, saunoa, grillailla, syödä terasseilla ja tietysti nähdä ystäviä ja sukulaisia. Käytiin Puuhamaassa, joka oli aivan samanlainen kuin 90-luvulla, ja olen lukenut aika paljon kirjoja (Suomen kirjastot on kyllä parhaita). Olen kerännyt mustikoita, lakkoja ja vattuja, ja syönyt aika monta uutta perunaa (nekin on Suomessa parhaita). Saatiin myös hypättyä lisenssit vihdoin voimaan Utissa ja lisäksi vierailtiin Alavuden kentällä, missä pääsi myös taitolentokoneen kyytiin.

Ilmeisesti olen myös ottanut tavaksi murtaa luita kesälomalla. Onnistuin viime viikolla jättämään sormen auton oven väliin ja vasemman käden keskisormihan siinä sitten murtui. En tiedä miten tuollaisessa voi edes onnistua ja olisiko pitänyt itkeä vai nauraa, mutta onneksi sen pitäisi muutamassa viikossa tulla kuntoon.

Välillä on ollut jopa liian kuuma ja mietin, että ei Suomessa kuuluisi ihan tuollaisia helleputkia olla. Ahdistaa lukea uutisia tulvista ja metsäpaloista ympäri maailmaa. Mutta samaan aikaan nautin lämpimistä keleistä ja auringosta ihan valtavasti. On päässyt käyttämään pelkkiä hameita monta viikkoa putkeen ja pulahtamaan mökillä järveen vähän joka välissä. Todellinen kesäfiilis.

Tämä viikko vielä tehdään etätöitä täällä ja maanantaina suunnataan Sveitsiin. Jännityksellä jo odotan, että onko parvekkeella mikään kasvi enää hengissä ja tulviiko postilaatikko kuukauden posteista.

-
Ei kommentteja

Reissut Yleistä

Vuosi pakumatkalla ja kesälomareissu takana

Tämän vuoden kesälomareissu on nyt taputeltu, kuvassa reissupaku Lofooteilla ilta-auringossa

Huomasin että blogin perustamisesta tuli tällä viikolla kuluneeksi vuosi! Aika menee äkkiä ja tuntuu, että vastahan me suunnittelimme Italiaan lähtöä (ja kuinkas sitten kävikään). Olen nyt vuoden aikana kirjoitellut tänne 45 postausta, en tiedä onko se paljon vai vähän, mutta sen verran niitä on. Ja teitä lukijoitakin käy blogissa kymmeniä päivittäin. Kiva kun käytte lukemassa, jättäkää ihmeessä kommentteihin terveisiä ja kertokaa, mikäli on jotain tiettyjä aiheita, joista haluaisitte lukea.

Tällä viikolla palasimme myös tämän kesän pisimmältä reissulta takaisin helteiseen Hollantiin. Täällä on ollut nyt muutaman päivän ajan jopa 40 astetta lämmintä, eli Suomen ja Norjan viileyttä on jo vähän ikävä. Meidän 24 päivän reissu vierähti nopeasti pakussa, kun ajelimme Tanskan ja Ruotsin kautta Suomeen, sieltä Norjaan Lofooteille ja pikkuhiljaa takaisin etelään. Kilometrejä kertyi karkeasti arvioiden noin 6500, mikä oli ehkä vähän liikaa näin lyhyelle lomalle.

Reissun ensimmäisen yön yövyimme Tanskassa ja toisen lähellä Tukholmaa, mistä siirryimme sitten päivälaivalla Suomeen. Alla olevat kuvat ovat Tukholman läheltä noin 20 minuutin ajomatkan päässä satamasta.

Yöpaikka, reissupaku ja auringon lasku 20 minuutin ajon päässä Tukholmasta

Suomessa olimme ensin muutaman päivän Tampereella. Oli taas ihana nähdä perhettä, sukulaisia ja kavereita. Tampereella myös syötiin hyvin (suomalaisia uusia perunoita, mansikoita ja herneitä ei kyllä voita mikään), käytiin Pyynikin näkötornilla munkeilla ja nautittiin viileämmistä lämpötiloista.

Tampere, näkymä Pyynikin näkötornista
Ystävien kanssa jäätelöllä

Tampereelta ajeltiin Jämille Cessna-boogeihin moikkaamaan kaikkia hyppykavereita ja tietysti myös hyppäämään. Hauskoja hyppyjä ja paljon naurua mahtui siis viikonloppuun. Sunnuntaina ajelimme Jämiltä Keuruulle Matin vanhemmille. Kävimme mökillä soutelemassa ja saunomassa ja nautimme rauhallisuudesta.

Matti soutamassa järvellä Keuruulla
Saunomista ja naku-uintia mökillä, kuvassa koivun lehtiä ja järvimaisema

Parin päivän päästä äitikin tuli Keuruulle, mistä sitten lähdimme ajamaan kohti Norjaa ja Lofootteja. Ajelimme Lofoottien läpi ja vietimme saarilla kolme yötä, jonka jälkeen siirryimme lautalla mantereen puolelle ja heitimme äitin Trondheimiin. Jatkoimme sieltä Matin kanssa etelää kohti poiketen matkalla Loenilla via ferratalla. Vietimme Lysebotnissa pari päivää, ennen kuin lähdimme sateita pakoon ja kotia kohti. Kelit suosivat meitä aikalailla koko ajan, kun olimme Norjassa. Vasta viimeisinä päivinä alkoi sataa, minkä takia lähdimme paria päivää aiottua aiemmin ajelemaan Alankomaihin päin.

Kirjoittelen Norjasta muutaman erillisen postauksen, joissa kerron erikseen Lofooteista, Loenin via ferratasta ja Etelä-Norjasta (eli lähinnä Lysebotnista ja Kjeragista). Kuvia ja kerrottavaa on niin paljon, että tästä tulisi melko pitkä sepustus, jos koittaisin tunkea kaiken yhteen postaukseen. Palataan siis pian Lofoottien kuvilla ja kuulumisilla!

-
2 kommenttia