Perjantai oli viimeinen työpäivä Valmetilla. Olen ollut samassa talossa vuodesta 2014 lähtien ja nyt työsuhde loppui ensimmäistä kertaa niin, että uutta sopparia ei ole tiedossa heti perään tai seuraavana kesänä. Työkaverit tuli halattua (virtuaalihalaus kaikille joita en toimistolla nähnyt viimeisinä päivinä) ja pöytä siivottu. Kulkukorttikin on palautettu. Perjantaina fiilis oli samaan aikaan vähän haikea ja samalla todella innostunut. Nyt on edessä yrittäjyys ja muutto Italiaan!
Eli eivät ne työt taida tähän loppuakaan, työsuhde vaan muuttui toiminimeksi. Paljon on vielä kuitenkin selvitettävää ja hoidettavaa ennen kuin pääsen yritystoimintaa kunnolla pyörittämään. Saatan tännekin kirjoittaa jossain kohtaa enemmän asiaa yrittäjyydestä, kunhan saan omat ajatukseni kasaan. Mutta sen verran voin jo sanoa, että ilmeisesti työttömäksi työnhakijaksi ryhtyminen ei ole minua varten.
Muutoksia tulee nyt aika paljon ja pari seuraavaa viikkoa tulee olemaan melko hektisiä kaikkien muuttoon liittyvien juttujen ja yrityshommien kanssa. Mutta olen todella innoissani jo tulevasta ja kiitollinen kaikista hienoista kokemuksista joita Valmetilla olen saanut. Liitän tähän muutaman satunnaisen kuvan erilaisilta työreissuilta, muun muassa Kemissä ja Koreassa on tullut käytyä.
Nyt kirjoittelen tätä postausta autossa matkalla Kolille. Mennään nollaamaan aivot metsään ja ihailemaan kansallismaisemia vielä ennen ulkomaille lähtöä. Kolin maisemia siis luultavasti vuorossa seuraavaksi täällä blogissakin!
