Kiirastorstaina ajeltiin äitin kanssa Keukenhofiin ihailemaan tulppaaneja ja muita sipulikasveja. Noita kevätkukkia puistosta löytyykin yhteensä yli seitsemän miljoonaa ja yksinään tulppaaneja on 800 eri lajikkeesta. Eli ihailtavaa tuolla 32 hehtaarin kokoisella alueella riitti useammaksi tunniksi. Eikä todellakaan oltu ainoita ihailijoita, sillä Keukenhof on vuodesta auki vain kahdeksan viikkoa maalis-toukokuussa ja tuona aikana siellä vierailee yli miljoona kävijää.
Lähdettiin ajalemaan puistoon aamusta ja ennen yhtätoista Lissen kaupungin halki mateli jono kohti Keukenhofia. Meillä taisi mennä yli puoli tuntia viimeisten kolmen kilometrin matkalla. Saatiin auto kuitenkin hyvin parkkiin, mikä ei ilmeisesti ollut enää pääsiäisen aikaan mikään itsestäänselvyys. Liput puistoon saa ostettua netistä tai paikanpäältä ja ne maksoivat 17 euroa, jonka päälle tuli vielä kuuden euron parkkimaksu. Mutta ymmärrettäväähän se on, ettei miljoonien sipulien istuttaminen käsin ihan halpaa touhua ole, vaikka sipulit tulevatkin ilmaiseksi paikallisilta kasvattajilta.
Keukehof toimii siis kukkakasvattajien näyttelyalueena, jossa esitellään uudet ja vanhat lajikkeet. Kaupalliset ostajat voivat Keukenhofissa nähdä kasvit ennen ostopäätöstä. Vuodessa kukkasipuleiden kasvatus ja vienti on Hollannissa 600 miljoonan euron bisnes, eli mistään ihan pienestä puuhastelusta ei ole kyse. Sipuleita ei muuten puistossa myydä mukaan, mutta opin vasta jälkikäteen, että niitä voi tilata ja ne toimitetaan kotiin (jopa Suomeen) istutusaikaan. Näin sipulit ovat tuoreita ja hyvälaatuisia.
1630-luvun tulppaanimania oli ehkä maailman ensimmäinen finanssikupla (esim. täältä voi lukea lisää). Tuolloin Hollannissa seottiin tulppaaneista ja sipulit olivat kirjaimellisesti kultaakin kalliimpia. Lopulta hinnat nousivat käsittämättömiksi ja yksi kukkasipuli saattoi maksaa saman verran kuin talo. Ja sitten kupla puhkesi yhdessä yössä, kun kaikki alkoivat paniikissa myydä sipuleitaan. Ihan samanlaista maniaa ei enää ole, mutta tuolla kukkien keskellä voi ymmärtää, miten Alankomaista on tullut kuuluisa tulppaaneistaan.
Tulppaaneita jalostetaan, jotta saadaan aina vain uusia värejä ja malleja. Uuden lajikkeen jalostaminen voi viedä yli 15 vuotta. Keukenhofista löytyy tulppaaneja eri värisinä, kokoisina ja mallisina. Oli esimerkiksi tuollaisia karvareunaisia, suippoja, puoli metriä korkeita ja ruusumaisia tulppaaneja. Kamala työ ollut kaikkien 800 eri lajikkeen jalostamisessa, mutta olivat ne kyllä hienojakin.
Kukat istutetaan kerroksittain, jotta koko kahdeksan viikon ajan katseltavaa riittää. Ensin kukkivat krookukset ja narsissit, sitten hyasintit ja helmililjat ja viimeisimpinä tulppaanit, joista myös osa kukkii aiemmin ja osa myöhemmin. Krookukset olivat jo kukkimisen lopettaneet, mutta edelleen puistossa oli monia kukkia narsisseista tulppaaneihin. Pääpaino oli kuitenkin jo selkeästi tulppaaneissa.
Matka Lissestä Eindhoveniin on noin 150 kilometriä ja siihen menee yleensä noin puolitoista tuntia. Pääsiäisen aikaan tänne Alankomaihin tuli yli miljooona turistia, joista suurin osa Saksasta ja Belgiasta. Ja samaan aikaan hollantilaiset lähtivät autoineen loman viettoon. Moottoritiet olivatkin siis melko tukossa, ja meillä meni yli kolme tuntia päästä kotiin. Ruuhkissa istumisesta saatiinkin sitten tarpeeksemme ja pääsiäisen aikaan käytiin junalla Haagissa ja muuten ajeltiin vain lähellä oleviin paikkoihin.
