Sveitsi

Junalla vuoren läpi jäätikölle

Jungfraujoch juna-asema

Äiti oli täällä käymässä vähän yli viikko sitten. Oli ihan todella hauskaa saada vieraita ja kierrellä vähän Sveitsissä turistina, vaikka maskit ja koronarajoitukset tietysti vähän välillä tympivätkin. Rokotuksien ja turvavälien turvin uskallettiin kuitenkin lähteä vuorille ja vaeltamaan. Ja nyt kun äiti on käynyt testeissä ja päässyt pois karanteenista, uskallan jo kirjoittaa meidän reissusta tännekin.

Lähdettiin ensimmäiseksi viikonlopuksi Lauterbrunneniin, koska oltiin jo keväällä ostettu alennusmyynnistä junaliput Jungfraujochille, jota mainostetaan maailman korkeimpana juna-asemana. Yleensä junaliput tuonne ovat aika törkeän hintaiset, mutta nyt alennuksesta raaskittiin ostaa liput, kun nyt kerran täällä ollaan. Ja olihan siellä hienot maisemat, mutta en silti tiedä olisiko tuo yli satasen arvoinen junamatka. Mielenkiintoista on, että kyseinen rata on avattu jo vuonna 1912 ja kulkee vuoren sisällä. Tästä johtuen matkalla maisemat olivat Lauterista päin tullessa mielestäni hienoimmat Kleine Scheideggiin asti. Ja sitten taas ylhäällä tietysti.

Jungfraujoch ihmisjono

3400 metriä on varmaan korkeimpia paikkoja, jossa olen koskaan käynyt, ja lumessa kävellessä kyllä huomasi, että alkaa hengästyttämään aika helposti. Ylhäällä on massiivinen asemakompleksi kellokauppoineen ja ravintoloineen ja sieltä pääsee parilta puolelta pihalle. Käveltiin toisella puolella vähän matkaa polkua eteenpäin, mutta lumessa ylämäkeen tarpominen oli niin raskasta tuossa korkeudessa, tuulessa ja pakkasessa, että ei ihan kauhean pitkälle jaksettu. Oltiin ylhäällä lopulta ehkä pari tuntia ja junamatkoihin meni myös muutama tunti, eli melkein koko päivän saa tällaiseen retkeen varata.

Ja kuten ehkä kuvista näkyy, ylhäällä oli muutama muukin meidän lisäksemme. Oli viikonloppu ja hyvä keli, niin meinasi jopa vähän oudokseltaan ahdistaa tuo ihmismäärä. Joten loppureissu pysyteltiinkin sitten vähän väljemmissä kohteissa ja matalammilla vuorilla.

Jungfraujoch jäätikkö

-
Ei kommentteja

Paku

Vuosi pakuprojektia takana

Pakun remontointi asuntoautoksi

Vuosi sitten ostettiin tyhjä pakettiauto ja aloitettiin innoissamme remppaamaan siitä reissupakua. Tässä projektissa onkin sitten kestänyt kauemmin kuin ehkä aluksi ajateltiin ja budjettikin on vähän paukkunut, mutta nyt aletaan olla aika hyvällä mallilla. Ei paku vieläkään valmis ole, mutta kaikki isommat funktionaaliset asiat ovat kunnossa ja muutenkin meidän visio alkaa ehkä näkyä myös lopputuloksessa. Ja voi vitsit, ollaan tietysti jäävejä kun ollaan kaikki tehty itse, mutta kyllähän siitä aika kiva tulee!

Vielä tosiaan puuttuu ainakin keittiön laatat (jotka on jo ostettu, mutta ei asennettu), vähän sähköjuttuja ja toisen puolen yläosan viimeistely. Ja varmaan jotakin muutakin. Mutta ollaan nyt käyty jo vähän reissaamassa ja viime syksyyn verrattuna juokseva vesi, kaasu ja kaapit parantavat reissumukavuutta aika paljon. Teen kunnon esittelyn sitten, kun saadaan koko remppa maaliin tai ainakin sinnepäin, mutta tässä nyt tällainen päivitys pakun nykytilanteesta.

Reissupakun sisätila
Reissupakun sisätilat

Keittiö on tosiaan laattoja vaille valmis. Keittiöstä löytyy jääkaappi (Dometic CoolMatic CRX 110), kaksiliekkinen kaasulevy (Thetford Topline 922), juokseva vesi sekä säilytystilaa kaapeista ja laatikoista. Kaapisto ja laatikot rakennettiin vanerista ja ruokapöytä ja keittiön taso ovat Bauhausista ostetuista pyökkilevyistä. Ruoka-/työskentelypöytään ei löydetty tarpeeksi leveää levyä, joten se tehtiin kahdesta palasta, jotka on yhdistetty liimalla ja tapeilla. Pöytä on kiinni alumiiniprofiileissa, jolloin korkeutta voi säätää ja sen voi laskea alas ja muuttaa vierassängyksi.

Sähköt, lämppäri ja vessa löytyvät pidemmän penkin alta ja keittiön viereisen penkin alla on kaasupullo, joka on omassa ilmatiiviissä laatikossaan. Kaasun varsinaisen asennuksen hoiti ammattilainen. Se onkin ainoa homma, jota ei tehty itse. Penkkien päälle leikkelin pehmusteet Ikean patjasta ja ompelin päälle irrotettavat päälliset.

Toisella puolella ylhäällä on hyvin kaappitilaa sekä keittiön puolella että vaatteille sängyn puolella. Toisen puolen yläosa on vielä viimeistelemättä. Katosta löytyy lisäksi kaksi ilmanvaihtoreikää, MaxxFan ja Dometicin pieni räppänä.

Reissupakun sänky
Reissupakun rakentaminen
Vierassänky pakussa
Korkeussäädettävä ulkopöytä pakussa

Sängyn alla on kohtuullisen iso säilytystila, johon olisi tarkoitus saada sekä polkupyörät että hyppykamat. Tuo takaosakin saattaa vaatia vielä vähän jotain säätämistä, jotta saadaan kaikki asiat sinne mahtumaan niin, etteivät ne lentele ympäriinsä. Lisäksi takaa löytyvät meidän 20 litran vesikanisterit (jotka puuttuvat nyt kuvasta, heh) sekä vesipumppu ja paisuntasäiliö. Renkaiden ympärille rakennettujen koteloiden sisällä on myös vähän säilytystilaa pienille asioille. Takaoviin ompelin magneeteilla kiinnittyvät verhot.

Pakun takaosan säilytystila

Tässä nyt tällainen nopea päivitys missä remontin kanssa mennään, kun ei ole oikein tullut tänne mitään aiheesta hetkeen kirjoiteltua. Yritän kirjoittaa vielä muutaman remppapostauksen tästä projektista ja tosiaan tehdä kunnon esittelyn sitten, kun paku on vielä vähän valmiimpi.

Aiemmat kirjoitukset pakuprojektista:
Pakuprojekti: Kahden istuttava kääntöpenkki
Pakuprojekti: kiinalainen sisätilalämmitin
Pakuprojekti: Matilla on asiaa sähköistä ja asennuksesta
Pakuprojekti: Itse tehdyt kattotelineet
Pakuprojekti: Kameroiden ja vakionopeudensäätimen asennus
Pakuprojekti: Ilmanvaihto, eristys ja lattia
Uusi projekti: Fiat Ducaton rakentaminen reissupakuksi

-
2 kommenttia

Sveitsi

Vuoden ensimmäinen vaellus vuorilla

Vuorinäkymät Sattel-Hochstucklin vaellukselta

Tämän kevään keli on ollut ehkä lievästi sanottuna vaihteleva. Välillä sataa lunta ja kannan kaikki kasvit sisään parvekkeelta pakoon pakkasta ja sitten heti parin päivän päästä saattaa olla 20 astetta lämmintä. Eilen käytiin kävelemässä ja vähän meinasi otsa alkaa punoittaa aurinkorasvasta huolimatta, ja tänään satoikin räntää ja oli ihan synkkää. Mutta onneksi lämpimien jaksojen aikana lumet ovat alkaneet sulaa myös vuorilta ja ollaan jo uskaltauduttu matalammille nyppylöille kävelemään. Ja vitsit, nyt taas muistaa kaikkien koronasulkujen keskellä miksi asutaan Sveitsissä. Ensinnäkin maaliskuussa voi jo nauttia lähes kesäkeleistä ja toisekseen voi noin vain tunnissa ajaa keskelle hienoja maisemia.

Sveitsissä kyllä on ihan uskomattomia paikkoja, ja monesti ne ei niin suositut ja ei ne kaikista upeimmat paikat ovat myös aika hienoja. Kun välillä on vain ajeltu johonkin randomille parkkipaikalle tai järvelle ja lähdetty kävelemään, niin lähes aina tulee vastaan hienoja maisemia. Se on ihan uskomatonta.

Pääsiäisenä sitten päätettiin, että nyt on lumet saaneet jo sulaa riittävästi ja ajeltiin Sattel-Hochstucklin hissin ala-asemalle. Itse hissi oli huollossa, joten ajateltiin, että ylhäällä ei varmaan ole paljoa porukkaa. Ja lisäyllärinä myös parkkeeraaminen oli ilmaista, mistä huolimatta koko parkkipaikka oli aika tyhjä ja saatiin kävellä ihan rauhassa. Päädyttiin kävelemään noin 13km lenkki pienen mäen ympäri ja koko matkalla nousua tuli yhteensä 600 metriä. Ihan hyvä treeni siis , minkä lisäksi päästiin nauttimaan yllättävän kivoista maisemista, vaikka korkein kohta olikin vain noin 1300 metriä. Lopussa käveltiin vielä aika pitkä riippusilta ja Mattia vähän jännitti, kun lattia oli läpinäkyvää ritilää.

Tähän aikaan vuodesta polut ovat kyllä aika mutaisia tai ylempänä vielä lumisia, ja Matti liukuikin kerran aika nätisti mutarinteeseen kyljelleen. Mutta on kyllä silti ollut niin kiva päästä vuorille. Nyt meillä on tavoitteena käydä jossain kävelemässä aina viikonloppuisin, jos on kiva keli. Ja parin kuukauden päästä varmaan pääsee jo ylempänä oleville via ferratoillekin.

Sveitsin vuoret

-
Ei kommentteja