Paku

Uusi projekti: Fiat Ducaton rakentaminen reissupakuksi

Fiat Ducato pakettiauto, josta on tarkoitus rakentaa reissupaku

Siinä se nyt on: meidän uusi pakuprojektimme!

Kuusi metriä pitkä ja kaksi ja puoli metriä korkea metallikuori, josta olisi tarkoitus rempata jollakin aikataululla asuttava pieni koti. Tällä kertaa meillä on siis tarkoituksena panostaa remonttiin vähän enemmän kuin portterin kanssa ja jossain kohtaa ehkä jopa muuttaa autoon asumaan. Mutta ennen sitä edessä on aikamoinen rakennusprojekti, jota tulen tietysti tännekin dokumentoimaan.

Meillä on ollut jo jonkun aikaa suunnitelmissa hankkia hieman isompi paku ja aloittaa uusi projekti, vaikka muistelenkin meidän viimeksi vannoneen, että emme enää rupea isoihin remontteihin. Mutta niin se aika kultaa muistot. Alun perin suunnitelmana oli ostaa auto joskus myöhemmin Saksasta ja ajaa Suomeen. Mutta koska Sveitsin säännöt autoille ovat niin tiukat, että emme saa tuota vanhaa pakua tänne rekisteröityä (pohjassa on ruostetta, joka pitäisi lähes kokonaan poistaa), niin myymme sen Suomeen ja ostimme uuden pakun jo nyt täältä Sveitsistä. Hyvillä suunnitelmilla on yleensä tapana muuttua, niin siis tälläkin kertaa.

Pakun lähtötilanne, kun hylly ja väliseinä ovat vielä paikallaan

Miksi ostaa auto Sveitsistä eikä hakea Saksasta halvemmalla? Vertailimme hintoja ja tullien ja verojen määriä ja totesimme, että aika samoissa hinnoissa noin uusien autojen kohdalla pyöritään. Joten säästimme itsemme yhdeltä byroktariaseikkailulta ja ostimme pakun suoraan Sveitsistä. Ja täällä prosessi oli helppo, kävimme koeajamassa ja katsomassa muutamaa, kunnes päädyimme ostamaan tämän yksilön hyvän hinta-kilometri-kunto-suhteen (oho, mikä sana) vuoksi. Kyseessä ei ollut varsinainen autoliike, mutta ei ihan yksityinenkään myyjä, vaan enemminkin autokorjaamo/garage, joka myy myös autoja. Ostopäätöksen jälkeen täytimme paperit noin kymmenessä minuutissa ja lähdimme kotiin, jossa parin seuraavan päivän aikana kilpailutimme ja otimme autoon vakuutuksen, ja maksoimme auton. Myyjä hoiti rekisteröinnin puolestamme ja teki autoon pari pientä korjausta, ja me haimme auton viime viikolla. Aika helppo prosessi siis kaiken kaikkiaan.

Reissupakun lähtötilanne

Tämä uusi auto on Fiat Ducato 2.3 (L3H2) pakettiauto, jossa on 150 hevosvoimaa. Auto on ensirekisteröity vuonna 2018 ja sillä on ajettu nyt vähän vajaa 40 tuhatta kilometriä. Sisätila on 3,7 metriä pitkä, 1,87 metriä leveä ja 1,93 metriä korkea, ja sinne olisi tarkoitus rakentaa kiinteä sänky, keittiö ja ruokailu/työskentelyalue. Suunnitelmissa on laittaa auton ainakin ilmanvaihto, eristykset, lämmitys, vedet, sähköt ja mahdollisesti asentaa eteen kääntyvä penkki ja tavaratilan puolelle sivuikkuna. Aikataulu on onneksi löysä, eikä meillä ole tämän kanssa kiire. Muutoskatsastus matkailuautoksi hoidetaan kuitenkin heti kun mahdollista, koska sitten saa vakuutusmaksuja kai aikapaljon halvemmiksi.

Alla on alustava suunnitelma pakun sisustukselle (ihan itse tein ammattimaisen 3D-mallin, heh). Kiinteä sänky tulee auton takaosaan ja sen alle säilytystilaa harrastusvälineille ja muille tavaroille. Sängyn eteen tulee työskentely- ja ruokailutila kiinteillä penkeillä ja pöydällä. Keittiö tulee kuskin penkin taakse ja siihen tulee jääkaappi, lavuaari ja keittolevyt. Kummallekin puolelle laitetaan myös luultavasti yläkaapit vaatteiden, astioiden ja ruokien säilyttämiseen. Pääväreiksi on ajateltu valkoista ja puuta. Kommentteja ja ideoita suunnitelmasta saa vapaasti esittää!

Suunnitelma reissupakun sisustuksesta

Paku on nyt siivottu, väliseinä ja paneelit on irrotettu ja sisällä ollut raskas hylly purettu osiin. Kaikki kävi jotenkin todella näppärästi viime kertaan verrattuna. Väliseinä oli kiinni pulteilla eikä pistehitseillä, mikä helpotti prosessia aika paljon, eikä lattiapaneelin alta löytynyt yhtään ruosteyllätystä. Hieman hiekkaa sieltä kyllä löytyi, kuten alla olevasta kuvasta näkyy. Mutta nyt paku on siis tyhjä ja rakentaminen voi alkaa. Ensin pitää vain odotella, että Saksan raja aukeaa parin viikon päästä ja päästään hakemaan tavaraa sieltä “hieman” Sveitsin hintoja halvemmalla.

Fiat Ducaton väliseinä irroitettuna
Pakun siivous
Hyllyjen purkaminen

-
4 kommenttia

Paku

Reissupakun rakentaminen: Sähköt

Matti tässä ja ensimmäinen vierailuposti, kohdelkaa hellästi.

Sähkökomponenttien paikkojen mallailua lattialla

Haluttiin Hetan kanssa alusta asti autoon jääkaappi, jotta aamupalaksi saisimme jogurttia ja iltapalaksi kylmää vissyä. Pienetkin jääkaapit ovat aika energiasyöppöjä, useampia kymmeniä watteja, joten liittämällä jääkaappi suoraan auton pääakkuun on iso riski saada käynnistysakku tyhjäksi, jos akkua ei lataa muutaman päivän välein.

Niinpä päädyimme lisäämään autoon hupiakun. Akun kooksi arvottiin 100Ah (ampeerituntia) josta turvallisesti voi käyttää nyrkkisäännön mukaan 50% eli 50Ah. Jos akkua tyhjentää enempi, on suuri vaara että akku vaurioituu ja menettää latautumiskykynsä. 50Ah akku riittää karkeasti laskettuna pitämään sähköjä päällä noin kaksi päivää, tarkemmat laskelmat alla.

Hupiakun lataus

Sähkölaatikko suojaa elektroniikkaa kuljetettavilta kamoilta ja kuljetettavia kamoja akkuhapolta

Hupiakun lataus tapahtuu helpoiten liittämällä hupiakku suoraan auton laturiin/käynnistysakkuun. Suoralla kaapelilla on kuitenkin se huono puoli, että nyt käynnistysakkukin purkautuu samaan aikaan jolloin vaarana on edelleen käynnistysakun tyhjennys. Laittamalla hupiakun ja käynnistysakun väliin kytkimen saadaan hupiakku erotettua käynnistysakusta kun auto ei ole käynnissä ja auton laturi ei lataa akkuja.

Halusimme kuitenkin automatisoida kytkimen toiminnan, joten korvasimme mekaanisen kytkimen ns. akkuerottimella/releellä, joka automaattisesti erottaa akut toisistaan kun järjestelmän jännite laskee riittävän alas ja kytkee ne jälleen yhteen kun käynnistysakun jännite nousee riittävän ylös. Saimme Hetan isältä omamme, joka on Bilteman jo markkinoilta poistunutta mallia. Harmillisesti Bilteman rele ei ole aivan speksien mukainen, joten akkujen erotus tapahtuu hieman turhan matalalla jännitteellä, mutta hoitaa kyllä hommansa.

Aurinkopaneeli

Aurinkopaneelin lataussäädin ja johdotusta

Aluksi olimme ajatelleet pitävämme sähköjärjestelmän simppelinä ja lataavamme akkua vain auton käydessä. Juteltuamme Tuukan kanssa ja todettuamme ettei aurinkopaneelin lisäys maksaisi tavattomasti, päätimme kuitenkin hankkia auton katolle pienen paneelin tuottamaan lisäenergiaa ja pidentämään hupiakun riittävyyttä pitkään paikallaan ollessa.

Paneeliksi valitsimme melko pienen 85W paneelin Hong Kongista. Paneeli on kooltaan 856mm x 675mm x 30mm ja painaa 8900g. Asensimme paneelin katolle pienillä kulmaraudoilla, jotka ruuvasimme suoraan kiinni kattoon sekä paneeliin. Paneelin alla on johdon läpivienti, jolle porasimme reiän niin että johto päätyy katon “kouruun”. Läpiviennit ja kaikki ruuvinreiät on tilkitty Sikaflex 11FC+:lla.

Paneelia ei voi kiinnittää suoraan akkuun vaan paneelin tuottama jännite on laskettava akulle sopivaksi lataussäätimellä. Lataussäätimiä on nykyään kahta tyyppiä, ns. PWM- ja MPPT-säätimiä. PWM-säätimet ovat noin puolet MPPT:n hinnasta, mutta niillä paneelista ei saa kaikkea tehoa irti. Esimerkiksi meidän tapauksessamme paneelille on ilmoitettu “Pmax jännite (Vmp) 17,2V” ja “Pmax sähkövirta (Imp) 4,94A”. MPPT säätimellä hyötysuhde on melkein 100%, joten paneelista irtoaa noin 17.2V*4.95A=85.1W. PWM säätimellä jännite joudutaan pudottamaan akulle sopivaksi maksimivirran kasvamatta, jolloin meidän tapauksessamme saamme paneelista irti enimmillään vain ~13.5V*4.95A=66.9W (latausjännitettä voisi kasvattaa jolloin teho nousisi, mutta akun elinikä voisi kärsiä).

Katsoimme kuitenkin että PWM säätimelläkin saamme paneelista riittävästi lataustehoa, joten MPPT säädin ei ole hintansa väärti. Jos myöhemmin tarvitsemme lisätehoa voimme vaihtaa pelkän lataussäätimen ja saada hieman lisää tehoa vaihtamatta itse paneelia.

Kaapelointi

Konepellin alle lisättiin piuhaa ja sulake

Akuista sähkö tuodaan 16mm² kaapelilla sähköpaneeliin. Tämä kaapeli ei taida olla aivan riittävää akkujen yhdistämiseen toisiinsa kaikissa tilanteissa, mutta peruskäytössä häviöt ovat riittävän pienet.

16mm2 kaapel kuljettajan puoleisen kynnyslistan alla

Halusimme jakaa 12V järjestelmän pistokkeilla auton eri kulmiin helppoa käyttöä varten, niinpä nyt 12V pistokkeita on yksi edessä oven vieressä ja kaksi takana. Jälkiviisaana voi todeta, että takana olevia pistokkeita ei ole tullut vielä kertaakaan käytettyä ja toinen sängyn vieressä olevista on liian matalalla, jolloin pistoketta on mahdollista potkia yön pimeydessä. Oven vieressä oleva on ollut jääkaappikäytössä, mutta jääkaapin johdon muutosten myötä sekin on enää puhelimen laturin käytössä. Lataussäätimen kaksi USB-porttia ovat olleet riittävät moneen käyttöön.

Noh, kaapeloimme kuitenkin sähkön joka nurkkaan 4mm kaapelilla. Samaa kaapelia on käytössä lataussäätimen, akun ja paneelin välissä. Paksumpi kaapeli tuottaa vähemmän häviöitä ja energiaa säästyy.

Käytimme lähes kaikkiin kaapelointeihin kaksinapaista monisäikeistä kaapelia. Myös yksinapainen kaapeli olisi ollut soveliasta, mutta tällöin maadoituspisteitä olisi pitänyt lisätä laitteiden lähettyville. Hyvät puolensa molemmissa tavoissa.

Ostin vahingossa myös yhden kelan jäykkää yksisäikeistä kaapelia joka on tarkoitettu sisätilakaapelointeihin. Tätä piuhaa tuli käytettyä vain tuulettimen sähköissä eikä sitä voi suositella.

Muutamaan matalatehoisen laitteen kaapelointiin käytimme ohutta, noin 1.5mm paksuista monisäikeistä, yksinapaista kaapelia. Tämä lähinnä kustannusten kohoamisen estämiseksi, kun piuhaa löytyi valmiiksi kaapista ja järeämpi kaapeli oli päässyt loppumaan.

Lisäkytkimillä lisämahdollisuuksia

Entäpä jos akkujen erotusrele rikkoutuu matkalla jolloin hupiakku ei enää lataudu tai jostain syystä käynnistysakku tyhjeneekin? Lisäämällä vahvatekoisen kytkimen erotusreleen rinnalle voidaan erotusrele ohittaa ja yhdistää akut väkipakolla vaikka silloin, kun käynnistysakku on uuvahtanut valojen jäädessä päälle.

Entäpä jos erotusrele hajoaa niin, että se jää jatkuvasti päälle? Nyt akut ovat jatkuvasti kytkettynä ja käynnistysakku voi tyhjentyä vahingossa. Lisäämällä kytkimen erotusreleen perään voidaan käynnistysakku erottaa kokonaan.

No mitäs jos halutaan irroittaa hupiakku väliaikaisesti järjestelmästä? Lisätään ennen hupiakun kytkemistä aurinkopaneelin lataussäädintä oma kytkimensä.

Näin saadaan nätti kolmen kytkimen viidakko, jota kukaan ei osaa käyttää.

Yksittäiset komponentit on kiinnitetty vanerilevyyn

Sulakkeet

Sähkölaitteet sijoiteltiin lähelle väliseinää

Jotta Murphyn laki ei polta koko autoa, on sähköjärjestelmiin hyvä lisätä sulakkeita. Lisäsimme 100A sulakkeet molempiin päihin hupisähköjä ja käynnistysakkua yhdistävään kaapeliin. Nyt jos kaapeli vioittuu ja kytkeytyy auton runkoon, palavat molemmat sulakkeet ja molemmat akut/hupisähköt irtoavat viallisesta kaapelista.

Myös hupiakun edessä on oma 100A sulakkeensa, joten jos vaikka kytkintaulusta irtoaa piuhoja, ei toivottavasti tulipaloa pääse syntymään.

Jokaisella sähkölaitteella (valot, tuuletin, kaasuvaroitin, pistokkeet, peruutuskamera, perutuuskameran näyttö, dashcam, jääkaappi) on oma sulakkeensa. Näin jos jokin laitteista rikkoontuu ja alkaa puskea savujaan ulos tai jos laitteen sähköpiuha vaurioituu ja kytkeytyy auton runkoon, pitäisi sulakkeen palaa ennen isompia vahinkoja. Peruutuskameran, sen näytön ja dashcamin sulakkeet ovat erillään muista niiden hankalan paikan vuoksi.

Sähköpaneeli / -laatikko

Sähkölaatikkoon mahtuu magneettien lisäksi akku ja muita roippeita

Koska päädyimme lyijyakkuun on hyvä varautua akun hajoamiseen ja mahdolliseen hapon roiskumiseen rikkinäisestä akusta. Sijoitimme akkumme muoviseen haponkestävään akkulaatikkoon, jonka vielä ympäröimme vanerilla. Näin toivottavasti akun mahdollisesti hajotessa hyppykamat ainakin säästyvät. Jotta sähköasennuksesta tulisi ulkoisesti siisti, sijoitimme sulakkeet ja isoimmat kytkimet vanerilaatikon sisään erilliseen irtoinaiseen vanerilevyyn kiinnitettynä. Nyt sulakkeen pystyy vaihtamaan hieman hanakalasti sängyn alle ryömimällä ja irtonaisen vanerilevyn laatikosta nostamalla.

Hiustenkuivaajat ja imurit autoon

Auton sähköjärjestelmä on 12 voltin järjestelmä, joten mikään kodinkone joka syö 230V jännitettä ei tule toimimaan. Halusimme kuitenkin ladata ainakin läppäriä (vaikka meillä olikin myös 12V läppärilaturi), joten päätimme hankkia pienen invertterin joka muuttaa 12V tasavirran 230V vaihtovirraksi. Läppärin lataamiseen riittää ~100-200W invertteri, joten päätin tietenkin hankkia 1500W invertterin, jotta riittää. Invertteri on kiinnitetty suoraan hupiakun napoihin.

1500W (kanttiaalto)invertterimme riittää mukavasti kahvinkeittimille, pienille mikroaaltouuneille, joillekin imureille, osalle sähkötyökaluille jne. Eipä tarvitse miettiä miten kuumaliimapistoolin saa toimimaan verhoja korjaillessa.

Mutta täytyy myöntää, että invertteri on ollut todella kevyellä käytöllä.

Valot, kamerat, käytännönkojeet

Valojen, tuulettimen ja invertterin ohjauspaneeli heti oven vieressä

Valoiksi tilasimme ebay:stä noin 8€ maksaneen 5m pitkän ledinauhan. Ledit on liitetty ebay:stä tilattuun 3€ arvoiseen himmentimeen, joka itse asiassa onkin aika näppärä, koska täydellä kirkkaudella ledit tekevät sisätiloista kirurgisalimaisen valoisan. Illalla ledejä tulee käytettyä vain himmeimmällä asetuksella.

Tietokonetuuletin, joka hoitaa koneellisen ilmanvaihdon virkaa, on kiinnitetty napin kautta samaan “minisähkölaatikkoon” oven vieressä kuten ledihimmennin ja jääkaapin alkuperäinen 12V pistoke.

Tuulilasiin on liimattu radioantenni ja dashboard cam

Peruutuskamera ottaa virtansa peruutusvalojen johdosta johon tehtiin pieni haaroitus ja lisättiin sopiva sulake. Näin peruutuskamera on päällä vain, jos pakki on kytketty. Peruutuskameran näytön virta ryöstetään edestä sulaketaulusta haaroittavalla sulakepitimellä. Samanlaista haaroitinta on käytetty dashcamin sähköistämiseen niin, että se käynnistyy vain, kun auto on käynnissä.

Viimeisenä muutoksena autoon vaihdettiin uusi radion antenni katkennen tilalle. Vanhan antennin poistamiseen käytin enemmän voimaa kuin järkeä, ja jouduinkin maalaamaan ruhjoutunutta peltiä uudelleen vanhan antennin paikalta. Uusi antenni kiinnittyy jonkun mielestä näppärästi tuulilasin sisäpuolelle. Antennissa on pieni vahvistin joten se vaatii oman virtansa, jonka onneksi sai radion omista piuhoista. Antenni myös vaati maadoituksen, joka onnistui kätevästi käyttämällä aurinkolipan kiinnitysruuvia.

Kuinka kauan sähköistämiseen menee aikaa?

Lupailin Hetalle sähköjen valmistumista melkein joka viikko. En ollut kuitenkaan aivan varman minkälaiset sähköt tarvitsisimme, minkälaisia kytkimiä mihinkin, minne pistorasiat, mistä paneelit jne ja tämä lisäsi yllättävän paljon aikaa. Varsinainen sähköjen asennus oli lopulta vain ehkä 8h homma, mutta siinäkin aikaa tuhlautui turhan lyhyiden piuhojen kanssa pihtaamiseen ja liittimien loppumiseen. Paremmalla suunnittelulla ja riittävällä tarvikkeiden hankkimisella olisi säästänyt useita tunteja.

Kuinka laskea hupiakun riittävyys?

Jääkaappi johon päädyimme on Dometic CDF 26, jolle on joku saanut keskimääräiseksi energiankulutuksesi noin 20Ah/24h*12V=10W. Jääkaapin lisäksi jatkuvassa käytössä on 12V tietokonetuuletin, jonka teho on 0.5W. Valaistusta olemme käyttäneet noin 30min päivässä, mutta sen tehoa emme ole mitanneet. Varmaankin noin 5W. Näinpä saamme koko päivän energiankulutuksesi 20Ah + 0.5W/12V*24h + 5W/12V*0.5h = 21.2Ah. Vielä kun mukaan otetaan satunnaista kännykän latausta (~1Ah per kännykän lataus) ja tietokoneen käyttöä invertterin kautta on päivän kulutus noin 25Ah. Saamme siis 100Ah akun riittämään turvallisesti (50% purulla) kaksi päivää pilkkopimeässä.

Aurinkopaneelin lisäämällä toiminta-aikaa saa vaikkapa seuraavasti: aurinkoa 5h päivässä jolloin esimerkiksi 3A lataustehoa (~40W latausteho) = 15Ah. Nyt akusta purkaantuukin enää 10Ah päivässä ja akku kestääkin jo reilut 5 päivää. Tarkkoja mittauksia emme ole tehneet paljonko paneeli on tuottanut päivässä, mutta Sveitsissä neljän vuorokauden paikallaan pysymisen (ja hyvän auringonpaisteen) jälkeen akussa oli edelleen turvallisesti kapasiteettiä jäljellä.

-
Ei kommentteja

Paku

Reissupakun rakentaminen: Mistä lähteä liikkeelle?

Koska jotkut ovat kyselleet pakun modaamisesta reissukäyttöön, kirjoittelen nyt muutamassa osassa vähän vinkkejä. Ensin ajattelin kertoa että mistä me lähdettiin liikkeelle ja kuinka päädyimme ostamaan juuri tuollaisen pakun. En ole mikään autoasiantuntija, joten kaikki vinkit pohjautuvat muilta saatuihin neuvoihin ja omaan kokemukseen tuon yhden auton osalta. Kerron lyhyesti myös miten pakua remontoimme. Parissa myöhemmässä kirjoituksessa esittelen reissupakun sisustuksen ja Matti kertoo sähköistä. Jossain kohtaa annan ehkä vielä pieniä käytännön vinkkejä, jotka parantavat asuttavuutta pakussa. Mutta tässä siis ensimmäinen osa meidän reissupakun rakennustarinasta.

Kuinka päädyimme juuri tällaiseen pakettiautoon?

Paku juuri oston jälkeen

Meidän pakumme on Volkswagen Transporter T4, vuosimalliltaan 2000. Halusimme luotettavan auton, johon mahtuu sänky ja pieni keittiö. Auton tuli myös olla alle 2 metriä korkea ja näppärän kokonoinen parkkeerata kaupungissakin, eli sen tuli mahtua normaaliin parkkiruutuun. Meillä vaihtoehdot olivat käytännössä Hiace tai Portteri, joista päädyimme lopulta Transporteriin ajomukavuuden vuoksi. Meillä oli aika paljon kriteerejä autolle, joista osa täyttyi:

  • T4 malli (moottoriltaan ehkä kestävämpiä kuin uudemmat mallit, huonona puolena ruostuminen)
  • Valkoinen (ei kuumene niin paljon auringossa)
  • Ylöspäin aukeava takaovi (toimii sateensuojana, koska meillä on keittiö takana)
  • Sivu- ja takaikkuna (helpottaa peruuttamista ja näkee ulos)
  • Lyhyt malli (mahtuu normaaliin parkkiruutuun)
  • Alle 300.000 kilometriä ajettu

Ja sitten oli kriteerejä, jotka jäivät haaveeksi:

  • 2.5l moottori (tuossa on siis 1.9l moottori, jolla pärjää, mutta esim. motarilla olisi kiva, jos se olisi vähän tehokkaampi)
  • Ilmastointi (kesällä ajaessa tulisi monesti tarpeeseen)
  • Kääntyvät penkit (tosi harvassa on, eikä kyllä olleet ihan välttämättömät)
  • Webasto (saa jälkeenpäinkin asennettua, jos joskus tulee tarvetta)

Aluksi päätettiin, että mitä mukavuuksia ja kuinka paljon tilaa autoon halutaan. Sen jälkeen kartoitettiin sopivan kokoiset mallit ja valittiin meille se oikea. Kriteerejen päättäminen aluksi auttaa, koska autoja on kuitenkin myynnissä niin paljon. Kannattaa kuitenkin päättää ne asiat, joista ei ole valmis joustamaan (meillä väri ja ovi) ja ne joista voi tarvittaessa joustaa.

Kauanko remontoinnissa kesti?

Meillä remontointiin meni noin 6 viikkoa, kun tehtiin autoa aina iltaisin töiden jälkeen ja viikonloppuisin vähän enemmän. Kauanko aikaa sitten lopulta menee, riippuu ihan siitä, mitä autoon haluaa tehdä.

Rempattiin autoa pääasiassa hyppykerholla, Matin työpaikalla ja kummankin vanhempien pihoissa. Meillä ei siis ollut mitään katosta tai autotallia missään, mutta onneksi kelit sattuivat suosimaan tuon pari kuukautta. Muuten olisi voinut remontti vähän viivästyä. Helpottaa siis tietysti kummasti tekemistä, jos on joku hyvä paikka jossa autoa tehdä, mutta onnistuu se näköjään näinkin.

Pakun pesu Matin työpaikan pihassa

Kuinka me remontoimme autoa ennen varsinaista sisustamista?

Aloitettiin auton remontti irroittelemalla kaikki paneelit ja pesemällä pinnat niiden alta. Autossa oli joskus aiemmin kuljetettu heinää, joten lattian alta löytyi ihan mukavasti multaa ja kaikkea muuta moskaa. Kaikki eivät välttämättä irroittele paneeleita, mutta meille se oli hyvä ratkaisu, koska haluttiin tietää, mitä kaikkea meidän nukkumatilan seinissä on. Lisäksi maalattiin seinien paneelit, sekä lisättiin joka väliin vähän eristettä (eli solumuovia) estämään hälyä ja lämmönvaihteluita. Uusittiin myös huonoimman näköiset levyt, jotka olivat lattia, katto ja ovien paneelit. Vanhoja paneeleja ei siis kannata heti heittää pois, vaan niitä kannattaa käyttää mallina uusien levyjen leikkaamisessa.

Poistettiin pakusta myös väliseinä puolesta välistä ylöspäin. Haluttiin, että tarvittaessa takaa pystyy heittämään etupenkille tavaroita, ja että ilma kiertää autossa vähän paremmin. Nyt etupenkiltä pääsee tarvittaessa myös siirtymään taakse ja toisinpäin, jos jostain syystä ei halua mennä ulos. Väliseinä oli pistehitseillä kiinni, joiden poraaminen auki oli melkoinen urakka. Osa hitseistä jouduttiin rälläköimään auki ja yhteensä aikaa irrottamiseen meni noin kaksi työpäivää.

Väliseinän poisto Transporterista

Tuon jälkeen paikkailtiin pohjaa ja maalipintaa. Lattiavanerin alla oli jonkin verran ruostetta, jotka hiottiin ja maalattiin. Pohjasta löytyi myös pari isompaa ruostealuetta, jotka jouduttiin hitsaamaan (kiitos iskä!). Käytännössä maalattiin projektin aikana autoa sekä sisältä että ulkoa, koska haluttiin estää ruostumista mahdollisimman paljon.

Ruostereiät auton pohjassa

Iskä hitsaa ja Heta pitelee korviaan

Valkoiseksi maalattu, hitsattu ja putsattu paku

Lisäksi asennettiin katolle ilmanvaihtoa varten Dometicin räppänä, joka muuten on auton ainoa ilmanvaihtoventtiili. Sisäpuolella on tietokoneen tuuletin, joka tunkee ilmaa ulospäin. Tuloilma tulee raollaan olevista ikkunoista.

Katolta löytyy myös aurinkopaneeli, joka lataa hupiakkua. Kaikki laitteet mitä meillä autossa on, ottavat virran hupiakusta, jolloin auton oma akku ei tyhjene, vaikka oltaisiin pidempään paikallaan. Ajaessa laturi kuitenkin lataa kumpaakin akkua. Johdot vedettiin pääasiassa paneelien alle, ripoteltiin autoon muutama pistorasia ja asennettiin invertteri. Matti vierailikin täällä blogissa ja kirjoitteli sähköistä tarkemman kuvauksen.

Aurinkopaneeli ja ilmareikä katolla

Ja mitä reissupaku sitten maksoi?

Tehtiin ennen pakun ostamista budjetti, jonka avulla myös seurattiin kuluja projektin aikana melko tarkasti. Autoon on tällä hetkellä mennyt rahaa noin 5500 euroa, josta itse auton osuus on 2700 euroa. Matkailuautoon verrattuna ei niin kallis, mutta kyllä se jonkin verran maksaa.

Ylivoimaisesti kallein yksittäinen hankinta oli jääkaappi (400e), koska haluttiin varmasti hiljainen ja toimiva kompressorikaappi. Sen lisäksi invertteri, akku, pohjavaneri ja aurinkopaneeli maksoivat jonkin verran. Jos kokonaisuuksia miettii, niin sähköasennuksiin ja maalauksiin meni iso osa budjettia. Jos siellä on joku joka miettii auton modausta ja haluaa tietää tarkan budjetin, niin ota yhteyttä!

Tiedän että jotkut laittavat tällaisiin pakuihin kymmeniä tuhansia euroja, mutta näin budjetillakin voi tehdä. Ja ilman sähköjä saisi varmaan aika paljon lisää karsittua hinnasta.

Heta pakun katolla

-
Ei kommentteja