Olisikohan tämä viimeinen pakuprojekti-postaus. Auto alkaa olla jo aika hyvässä vaiheessa ja lähinnä puuttuu enää listoja ja muuta pientä viilausta, eli ehkä seuraavaksi esittelenkin sitten “valmiin” pakukodin. Ja kauanhan tässä projektissa on mennytkin. Mutta vielä kerran siis asiaa rakentamisesta ja meidän ratkaisuista, tällä kertaa vesijärjestelmään keskittyen.
Meillä on pakussa kaksi reilu 20 litran kanisteria juomavedelle ja yksi 10 litran harmaavesikanisteri lavuaarin alla. Halusimme tehdä vesijärjestelmästä aika simppelin emmekä asentaneet autoon esimerkiksi kuumaa vettä tai kiinteitä vesisäiliöitä. Juomavedet ovat auton takaosassa sängyn alla, ja ne on helppo nostaa paikoilleen ja pois takaovien kautta. Toisen kanisterin korkkiin porattiin reikä, jonka kautta menee letku Shurflo-merkkiselle pumpulle, jota ennen on pieni roskafiltteri. Pumpun jälkeen on paisuntasäiliö ja siitä kulkee putki kaappien takana auton edessä olevalle hanalle. Pumppu ja paisuntasäiliö on asennettu pyöräkotelon päälle. Tehtiin pyöräkoteloon pienet silikonilla tilkityt laidat estämään mahdollisen vuodon leviämistä. Pyöräkotelon päällä sekä lavuaarin alla lattialla on pienet kosteusanturit, jotka hälyttävät kovaäänisesti pienestäkin vesimäärästä. Pyöräkotelon sisällä on myös vähän säilytystilaa, johon pääsee käsiksi sivussa olevasta luukusta.
Vesiputki ja suurin osa liittimistä ostettiin Kangasalan Hanakoilta. Ei todellakaan olla eksperttejä vesiasennuksissa, mutta saatiin hyviä neuvoja ja myyjä auttoi meitä valitsemaan oikeat liittimet ja muut härpäkkeet asennuksia varten. Ja lopulta saatiin vedet aika hyvin asennettua, vaikka ensimmäisellä yrityksellä pari liitosta taisikin vuotaa.
Keittiön puolelta löytyvät hanat, lavuaari ja harmaavesi. Hana ostettiin Amazonista. Se on ihan normaali hana, josta tulpattiin vaan kuuman veden tuloputki. Hanan vieressä on kiinteä saippuapullo, joka on osoittautunut aika näppäräksi. Lavuaari on Ikeasta ja sen alle on suoraan laitettu harmaavesikanisteri. Lavuaarin alta löytyy myös Aquaphor-merkkinen vesifiltteri, jolla on oma pienempi hanansa. Vesifiltteri oli tämän kevään viimeisin lisäys meidän vesijärjestelmään. Sveitsissä tai Suomessa sitä ei varsinaisesti tarvita, mutta on kiva, että Euroopassa matkustaessa voi vähän turvallisemmin mielin täyttää kanistereita.
Vesipumpusta saa katkaistua virrat joko lavuaarin päällä olevan kaapin sisäpuolella olevasta kytkimestä tai sähkölaatikossa olevasta katkaisimesta. Näin voi estää pumpun turhat käynnistymiset, jos ottaa vaan vähän vettä. Eikä koskaan jätetä vesipumppua päälle, kun ei olla itse paikalla.
Alla olevat kuvat ehkä kertovat paremmin, miltä vesiasennukset tällä hetkellä näyttävät. Putki kulkee kaapin takana niin hankalassa paikassa, että siitä en saanut kuvaa.
Nyt tulee taas lisää pakuasiaa ja sisätiloja, tällä kertaa keittiöstä ja yläkaapeista. Aiempi kirjoitus seinistä, penkeistä, ruokapöydästä ja sängystä löytyy täältä.
Keittiö
Meillä on pakussa noin 130 cm leveä pieni keittiö, josta löytyy hana ja lavuaari, jääkaappi, kaasuliesi ja säilytystilaa. Koko keittiö suunniteltiin oikeastaan lieden ja jääkaapin ympärille. Päädyimme laittamaan lieden ja jääkaapin keittiön vasemmalle puolelle, koska halusimme matkan liedeltä penkin alla olevalle kaasupullolle olevan mahdollisimman lyhyt. Lavuaari päätyi siis kuskin penkin viereen ja väliin jäi vähän työskentelytilaa.
Kaapistossa jääkapin ja lavuaarin väliin jäävään tilaan rakensimme neljä kapeaa mutta syvään vetolaatikkoa, ja lavuaarin alla olevassa kaapissa on pienen harmaavesisäiliön lisäksi tilaa roskikselle, siivousvälineille ja muulle tavaralle.
Keittiö on tehty vanerista ja muutamasta tukilaudasta, ja päällä on Bauhausista ostettu pyökkitaso, joka on samaa puuta kuin ruokapöytä mutta vähän paksumpi. Myös ovet ja laatikot on tehty vanerista ja maalattu valkoiseksi. Sveitsin rautakaupoissa on näppärä leikkauspalvelu, joten pyysimme jo kaupassa levyistä oikean kokoisia, jolloin saimme reunoista aika paljon suoremmat kuin meidän sahoillamme olisi tullut.
Keittiön kohdalla seinä on vanerista, joka on kiinnitetty auton runkoon. Välitilan kohdalle laitoimme valkoiset laatat, jotka liimasimme paikalleen märkätiloihin sopivalla, hieman elastisella laattaliimalla. Saumaukset ovat vaaleanharmaat. Ainakaan vielä yksikään laatta ei ole tippunut, toivotaan parasta myös jatkossa.
Jääkaappi
Meillä on Dometicin 110-litrainen jääkaappi (Dometic CoolMatic CRX 110), jossa on myös pieni pakastinlokero. Aiemmassa pakussa meillä oli laatikkomallinen pienempi Dometicin jääkaappi, ja siihen verrattuna tämä ei ole ihan yhtä energiatehokas ja tasaisen kylmänä pysyvä. Mutta tykkään sivusta avattavasta kaapista ehkä kuitenkin enemmän, koska sieltä on helpompi löytää asioita ja se tuntuu kodikkaammalta.
Kaasuliesi ja kaasun asennus
Lietenä meillä on kaksiliekkinen kaasulevy (Thetford Topline 922), joka on ainoa kaasulaitteemme. Tästä johtuen halusimme kaasun ja lieden mahdollisimman lähekkäin. Kaasu löytyykin viereisen penkin alta omasta ilmatiiviistä laatikostaan, josta on kaksi ilmastointireikää ulos. Laatikosta kaasu kulkee kupariputkilla liedelle. Kaasun asennuksen ja tarkistukset hoiti ammattilainen.
Lavuaari ja vedet
Tiskialtaana meillä on Ikean halvin malli (Fyndig) ja sen alla 10 litran harmaavesisäiliö. Pitää katsoa onko tuo säiliö pitkässä juoksussa liian pieni. Toisaalta on hyvä, että se pitää parin päivän välein tyhjätä, niin pysyy hajut kurissa. Hanan tilasimme Amazonista ja se toimii sekä hanana että käsisuihkuna (moodia voi vaihtaa napista). Hanan vierestä löytyy tasoon upotettu saippuapumppu, joka on aika näppärä kun ei tarvitse etsiä tiskiainetta kaapista. Vesisäiliöt ja pumppu löytyvät auton takaa, ja vesijärjestelmästä kirjoitan varmaan vielä ihan oman postauksensa.
Vetolaatikot
Vetolaatikoita on kolmea kokoa, kaksi matalaa ylhäällä, keskikoinen keskellä ja korkea alhaalla. Teimme laatikot valmiiksi oikean kokoisiksi sahatuista vanereista liimaamalla ja ruuvaamalla osat yhteen (ei ehkä oikeaoppisin laatikonrakennus, mutta meidän taidoillemme sopiva). Lopuksi kiinnitimme vielä laatikoihin etulevyt. Laatikot on kiinnitetty pehmeästi sulkeutuvilla kiskoilla, jotka ovat itseasiassa sen verran tiukat, että ne pitäisivät laatikot kiinni yksinäänkin. Koska olimme kuitenkin jo tilanneet matkailuautonupit, jotka sisään painettuina lukitsevat laatikot kiinni, niin käytimme myös niitä. Ongelma on, että muoviset nupit ja järeät kiskot eivät oikein ole yhteensopivat, vaan olemme jo kerran joutuneet liimaamaan irronneen nupin takaisin paikalleen.
Yläkaappien rakentaminen
Yläkaapit olivat yksi suuri ahdistuksen lähde, kun ei oikein tiedetty, että miten ne haluttaisiin auton runkoon kiinnittää. Mutta asiat selvisivät taas, kun alettiin vain hommiin. Päätimme kiinnittää yläkaappien tukipuut seinään ja kattoon pulteilla. Tämänkin olisi voinut suunnitella ennen seinien ja katon panelointia, mutta kuten yleensä, tehtiin tämäkin vaikeimman kautta. Porattiin siis panelointeihin isommat reiät, joiden kautta kiinnitettiin niittimutterit auton runkoon. Ja sitten mallattiin tukipuut niin, että saatiin niihin reiät samoille kohdille kuin nuo pulttien reiät ovat (ja jotenkin vielä onnistuttiin tässä). Tukipuut peittävät panelointien reiät ja koko homma näyttää yllättäen suhteellisen siistiltä. Mutta ehkä kannattaisi miettiä kaikki kiinnityspisteet hyvissä ajoin eikä lykätä epävarmoja hommia viimeiseksi.
Koitimme rakentaa kaapit itsessään melko kevyiksi. Käytännössä ruuvasimme ja liimasimme pystysuuntaiset puut suoraan kiinni tukipuuhun ennen sen pulttaamista kattoon ja kiinnitimme pohjavanerin näihin puihin ja seinän tukipuun päälle. Etureunaan, tukipuiden väleihin laitoimme vielä kapeat laudat, jotta tavarat eivät pääse suoraan luisumaan ovia vasten. Alareunassa on lisäksi alumiinilista siistimässä ulkonäköä ja varmistamassa pohjalevyä. Lisäksi teimme kaappien sisälle väliseiniä, jolloin yhdestä pitkästä yläkaapista tuli viisi kapeampaa. Molemmille on siis omat vaatekaapit, joiden lisäksi on kolme yläkaappia ruuille, kosmetiikalle ja muille tavaroille. Keskimmäisestä kaapista löytyy lisäksi usb- ja 12V-pistokkeet, jotta laitteita voi ladata kaapin sisällä.
Ovet rakensimme ohuemmasta vanerista, jonka reunoihin laitoimme paksumpaa vaneria vahvikkeeksi. Kuvat selventävät rakennelmaa ehkä hieman tätä sekavaa kuvausta paremmin. Oviin laitoimme vielä kaasujouset, jotta ne pysyvät ylhäällä. Jouset auttavat myös ovien kiinnipysymisessä, vaikka kaapeista ei kyllä ole mitään lentänyt ulos ennen niiden asentamistakaan.
Nyt muutamien reissujen ja kokkailuiden jälkeen uskaltaa jo sanoa, että keittiö ja kaapit toimivat aika kivasti. Tilaa ei tietysti ole ihan kamalasti, mutta jos toinen pilkkoo ruokapöydällä ja toinen valmistaa ruokaa keittiössä, niin mahtuu ihan hyvin tekemään monenlaisia ruokia. Kaapeissa tavarat vielä vähän hakevat paikkojaan ja jonkinlaisia laatikoita tai koreja tarvitaan varmaan vielä lisää, mutta varsinkin lyhyillä reissuilla toimii ihan hyvin näinkin.
Aika jatkaa pakuprojektia myös täällä blogin puolella! Sisätiloissa on vieläkin pientä viimeistelyä tehtävänä, mutta ajattelin nyt kertoa vähän sieltä löytyvistä isommista kokonaisuuksista. Jottei tästä tule ihan megapitkää, niin jaoin sisätilat osiin: Kirjoittelin nyt ensin seinistä ja katosta sekä penkkien, pöydän ja sängyn rakentamisesta. Seuraavaksi tulee sitten juttu keittiöstä ja yläkaapeista ja varmaan vielä erikseen vesistä ja kaasusta.
Kuten aiemmassa postauksessa kerroin, meidän pakusta löytyy sänky, penkit, isohko ruokapöytä, jonka ääreen mahtuu kolme ihmistä, pieni keittiö, vessa, yläkaapit ja kääntyvä etupenkki. Sänky on vaakasuunnassa pakun takana (valittiin Ducato, koska sänky mahtuu noin päin) ja sängyn edessä on pöytä ja penkit, joista toisen sisällä on kaasu ja toisesta löytyy sähköt, lämppäri ja vessa.
Kaikki kalusteet ja tukipuut on kiinnitetty pulteilla auton runkoon niittimutterien avulla. Niittimuttereilla melkein mihin vaan ohueen metalliin saa kiinnitettyä pultin poraamalla oikean kokoisen reiän ja kiinnittämällä mutterin paikoilleen siihen tarkoitetulla työkalulla (tästä kuva alempana). Me myös maalasimme kaikkien porattujen reikien reunat, jottei auto lähtisi ainakaan heti niistä kohdista ruostumaan.
Kaikki pakun kalusteet on rakennettu puutavarasta ja vanerista, ja ainakin näkyvät pinnat on maalattu valkoiseksi. Rakensimme koko auton tienvarressa ja auton sisällä, joten monissa vaiheissa kesti kauemmin kuin mitä paremmissa tiloissa olisi mennyt. Teimme esim. maalaukset aina päivän lopuksi ja jätimme ne kuivumaan yöksi, koska sen jälkeen autossa ei mahtunut enää oikein liikkumaan. Mutta tulipahan testattua, että onnistuu se tekeminen näinkin. Lopputulosta näette alla.
Seinät ja katto
Seinissä on eristeenä Armaflexiä (siitä ja ilmastoinnista enemmän täällä) ja auton runkoon pultattujen tukipuiden päälle kiinnitettynä panelointi. Käytimme samoja valkoisia paneeleita sekä seinissä, katossa että penkeissä. Katosta löytyvät lisäksi led-valot, joiden kirkkautta pystyy säätämään. Jotta sängyn pituus ja jalkatila pysyivät mahdollisimman pitkinä, on sängyn päädyissä vain ohut vaneri mahdollisimman lähellä seinää. Myös keittiön kohdalla seinä on tehty kokonaan vanerista, jonka päälle liimasimme laatat välitilan kohdalle.
Katon tukipuiden asennus oli vähän haastavaa, kun haluttiin pitää sisätila mahdollisimman korkeana. Päätettiin pultata tukipuut katon palkkien sivuihin ja höylätä ne sopivan muotoisiksi (mikään pinta kun ei pakussa tietenkään ole suora). Koko homma tuntui jotenkin hankalalta ja lykättiin katon asennusta vaikka kuinka kauan, mutta lopulta kyseessä oli yhden viikonlopun urakka. Ja edelleen katosta puuttuu toiselta puolelta yläkulman lista/paneeli, se tulee varmaan sitten kun tulee muutakin sahattavaa. Autossa on nyt niin siistiä, ettei jaksa yhden laudan takia suojata paikkoja ja siivota pölyjä.
Sänky
Sänky oli yksi ensimmäisiä asioita, joita rakennettiin pakuun. Se on 130 cm leveä ja noin 190 cm pitkä ja tehty leveistä laudoista (joku kakkosnelosta vastaava paikallinen koko), kulmaraudoista ja Ikean Luröy-sälepohjista, joita kyllä jouduimme vähän lyhentämään. Sänky on pultattu kiinni auton runkoon neljästä pisteestä. Patjan ostimme myös Ikeasta ja leikkasimme sen sopivan kokoiseksi mattoveitsellä.
Rakensimme sängyn aika korkeaksi, jotta alle mahtuu paljon tavaraa säilytykseen. Sängyn alla kiertää ledinauha, jotta tavaroita on helpompi etsiä. Mutta kerron varmaan “autotallista” sitten vähän enemmän, kun ollaan saatu se valmiiksi ja tavarat ovat löytäneet paikkansa vähän paremmin. Tällä hetkellä koko tila on täynnä työkaluja ja muuta roinaa.
Penkit
Penkit teimme vähän pienemmistä laudoista. Penkeissä ja keittiössä emme enää käyttäneet kulmarautoja, vaan teimme ne piiloliitoksilla Wolcraftin Undercover Jig-sarjan avulla. Penkkejä on kaksi, joista oven puolella oleva on pidempi ja keittiön vieressä oleva lyhyempi. Pidempi penkki on jaettu kahtia väliseinällä, jonka toisella puolella on vessa ja toisella sähköt ja lämppäri. Pienemmän penkin alta löytyy kaasu, jolle rakensimme oman ilmatiiviin laatikon, jonka pohjalla on kaksi ilmastointireikää. Myös penkit on pultattu kiinni auton runkoon ja toisiin kalusteisiin.
Kansina penkeissä on tuplasaranalla varustetut vanerit, joihin on tehty reikiä patjojen ilmastointia varten. Tuplasaranan avulla kannet saa auki joko osittain patjan kanssa tai täysin auki, jolloin vessa ja kaasupullo mahtuvat ulos. Penkkien päälle leikkasimme jostain Ikean halvahkosta patjasta sopivan kokoiset patjat, joiden päälle ompelin irrotettavat päälliset. Yhdestä 90 cm leveästä patjasta sai tehtyä kaikki viisi patjaa (kolme penkkien päällä ja kaksi selkänojina).
Pöytä
Pöytää varten koitimme löytää tarpeeksi leveää levyä, mutta päädyimme lopulta rakentamaan sen kapeammasta ja ohuehkosta Bauhausin pöytälevystä. Kiinnitimme kaksi palaa toisiinsa tappiliitoksella ja liimalla, jonka jälkeen sahasimme ja hioimme pöydän haluttuun muotoon (yksi kulma piti leikata pois, jotta toiselle penkille mahtuu kulkemaan). Hionnan jälkeen öljysimme pöydän pellavapohjaisella keittiötasojen öljyllä. Pöytää tukevoittaa alla oleva alumiinikehikko, jonka väliin myöhemmin ruuvasimme vielä lisäpalat vahvistamaan liitoskohtaa.
Pöytä on siis kiinnitetty sängyn rungon välissä oleviin alumiiniprofiileihin. Pöytä on korkeussäädettävä, ja alimmassa asennossa siitä saa tehtyä kolmannen sängyn levittämällä selkänojan patjat sängyn päälle. Tuo korkeusmekanismi kuitenkin vaatii vielä vähän säätöä, koska pöytä ei aina liiku kauhean sulavasti.
Ollaan nyt jonkun verran reissattu autolla ja testattu vieraan majoittamista ja etätöitä. Kaksi henkeä mahtuu autossa hyvin tekemään töitä ja hengaamaan, ja kolmekin ihan ok, kunhan ulkona on hyvä keli eikä tarvitse koko aikaa kököttää sisällä. Meillä on yksi erillinen liikuteltava näyttö, joka mahtuu hyvin pöydän leveämmälle puolelle läppärin kanssa. Ja toinen läppäri mahtuu vielä kapeammalle puolelle. Lisäksi ulkona voi hyvällä kelillä istua tai seistä penkin sivussa oleviin hyllykiinnikkeisiin laitettavan pöydän ääressä (jonka korkeutta pystyy myös säätämään).
Huh! Tästä tulikin 30 kuvaa sisältävä “lyhyt” kertomus seinistä, sängystä, penkeistä ja pöydästä. Ja seuraavaksi siis vuorossa keittiö ja yläkaapit.
On muuten hauskaa, kun välillä saan teiltä lukijoilta sähköpostilla kertomuksia omista pakuprojekteistanne tai kysymyksiä liittyen meidän ratkaisuihimme. Laittakaa siis jatkossakin joko kommenttia täällä tai meiliä, jos näistä aiheista jää jotain kysyttävää tai haluatte muuten vaan vaihtaa ajatuksia!
